Ja vapaa ja sensuroimaton journalismi.... edes ihmisoikeuksien onnelassa Euroopassa?
Koulussa jo opittiin, että lehdistöllä on oikeus ja vapaus kirjoittaa asioista oman mielensä mukaan, subjektiivisesti tai mukamas objektiivisesti. Sananvapaus ei tietenkään koske kaikkia maita, eikä asioita, mutta noin periaatteessa sana on mukamas vapaa ja sensuroimaton.
Rupesin miettimään sanomalehdistön roolia mielipidemuokkaajana enemmän kuin uutisten julkaisijana, kun huomasin lukevani ihan sanatarkasti samoja uutisia suomenkielisistä lehdistä kuin mitä Alain lukee omasta ranskankielisestä asiasanomalehdestään. Sama ylikansallinen uutisagenti ruokkii siis kaikkia lehtiä kuvin ja tekstein, kriittinen ja tutkiva asiankäsittely näyttää olevan tänä päivänä ajan- ja rahanhukkaa. Ja joskus myös hengelle hupaa, ikävä kyllä.
Toki meillä on kansainvälisiä juttuja, jotka sopiikin esiintyä kaikissa lehdissä. Myös paikallinen taatusti oman uutistiensä kulkija "Saudi Gazette" julkaisi pikkujutun paavin valinnasta ja tästä uudesta viranhaltijasta. Olematta mitenkään kiihkomielinen, tietenkin toivoin naista uudeksi paaviksi. Muuten tämä Gazette on aika säästeliäs ulkomaailman tapahtumien suhteen. Indonesian lainsäädäntöä käsitellään, koska aikoovat rajoittaa kotiapulaisten lähettämistä saudeille, liian suuri hävikki. Englannin prinssikin pääsi kuvaan, koska seisoi kuninkaan vieressä... Suurin osa on paikallisuutisia, vakavasti kirjoitettuja ja erittäin asenteellisia. Tyyli on vähän sama kuin Kansan Uutisilla aikoinaan, olemme oikean tien kulkijoita, ja turha tieto lisää tuskaa. Länsimaista poiketen täällä ei tunneta yksilönsuojaa, dekapitoitujen rikollisten nimet julkaistaan, kuin myös rikosten ja hoitovirheiden uhrien ja tekijöiden nimet ja taustat.
Suomenkielisten iltapäivälehtien jutuista puolet on näitä kansainvälisten uutistoimistojen juttuja; sairaslomalainen pelasti ihmisen hain hampaista ja sai duunistan potkut, filmitähti sitä ja Rihanna tätä. Toinen puoli on sitten vain suomalaisia kiinnostavia nykäsiä yms kotimaisia juttuja. Kauhiasti on tuhlattu tilaa Hautalan ovirempalle ja sen retostelulle. Ymmärrän kyllä, että kyse on periaatteesta, mutta turha nuukuus ja pieni varkaus ei kannata. Eikö tuota nyt ole tärkeempiä ja taloudellisesti merkittävämpiä juttua miettiä.
Sensuurista sen verran, että jääkiekkotuloksen sun muut luettelot ei näy lehden sivuilla. Tulokset pitää poimia artikkelin sisältä. Ja hakukoneet on tietenkin sensuroituja ja blokattuja, esim mitään seksiin viittaavaa ei voi katsella, tulee ainoastaa viraston pahoittelu, ettei sivu ole sopiva näytettäväksi.
Hesarissa on enempi asiajuttuja, osa niistäkin kopioituja. Uusi juttu on HS hitaat, artikkelit jotka on tehty ajan kanssa ja tarkoitettu myös luettavaksi ajan kanssa. Niissä jutuissa on paljon taustatietoa, ja kielikin on kohtuulisen oikeaoppista. Lisää tuollaista luettavaa!
Pariisissa käytiin katsomassa Osama Bin Ladenin etsintää ja murhaa koskeva leffa, ihan mukava katsottava, kiduttamisineen kaikkineen. Luin muutaman piiiitttkkäääään artikkelin asian tiimoilta ja kyllä vähän hämmästyin. Valtaosa jenkeistä uskoo vuoren varmasti, että Bin Laden räjäytti kaikki 3 tornia ja Pentagonin siihen päälle, kyllä se semmoseen pystyy. Se kolmas tornihan putosi kuin korttitalo, ilman mitään osumaa.... Kyse on markkinoinnista, oli se sitten politiikka tai uskonto. Tai terveellinen elämäntapa:)
Nauttikaa revontulista, täällä ne ei näy vaikka kuin olis kirkas taivas.
Koulussa jo opittiin, että lehdistöllä on oikeus ja vapaus kirjoittaa asioista oman mielensä mukaan, subjektiivisesti tai mukamas objektiivisesti. Sananvapaus ei tietenkään koske kaikkia maita, eikä asioita, mutta noin periaatteessa sana on mukamas vapaa ja sensuroimaton.
Rupesin miettimään sanomalehdistön roolia mielipidemuokkaajana enemmän kuin uutisten julkaisijana, kun huomasin lukevani ihan sanatarkasti samoja uutisia suomenkielisistä lehdistä kuin mitä Alain lukee omasta ranskankielisestä asiasanomalehdestään. Sama ylikansallinen uutisagenti ruokkii siis kaikkia lehtiä kuvin ja tekstein, kriittinen ja tutkiva asiankäsittely näyttää olevan tänä päivänä ajan- ja rahanhukkaa. Ja joskus myös hengelle hupaa, ikävä kyllä.
Toki meillä on kansainvälisiä juttuja, jotka sopiikin esiintyä kaikissa lehdissä. Myös paikallinen taatusti oman uutistiensä kulkija "Saudi Gazette" julkaisi pikkujutun paavin valinnasta ja tästä uudesta viranhaltijasta. Olematta mitenkään kiihkomielinen, tietenkin toivoin naista uudeksi paaviksi. Muuten tämä Gazette on aika säästeliäs ulkomaailman tapahtumien suhteen. Indonesian lainsäädäntöä käsitellään, koska aikoovat rajoittaa kotiapulaisten lähettämistä saudeille, liian suuri hävikki. Englannin prinssikin pääsi kuvaan, koska seisoi kuninkaan vieressä... Suurin osa on paikallisuutisia, vakavasti kirjoitettuja ja erittäin asenteellisia. Tyyli on vähän sama kuin Kansan Uutisilla aikoinaan, olemme oikean tien kulkijoita, ja turha tieto lisää tuskaa. Länsimaista poiketen täällä ei tunneta yksilönsuojaa, dekapitoitujen rikollisten nimet julkaistaan, kuin myös rikosten ja hoitovirheiden uhrien ja tekijöiden nimet ja taustat.
Suomenkielisten iltapäivälehtien jutuista puolet on näitä kansainvälisten uutistoimistojen juttuja; sairaslomalainen pelasti ihmisen hain hampaista ja sai duunistan potkut, filmitähti sitä ja Rihanna tätä. Toinen puoli on sitten vain suomalaisia kiinnostavia nykäsiä yms kotimaisia juttuja. Kauhiasti on tuhlattu tilaa Hautalan ovirempalle ja sen retostelulle. Ymmärrän kyllä, että kyse on periaatteesta, mutta turha nuukuus ja pieni varkaus ei kannata. Eikö tuota nyt ole tärkeempiä ja taloudellisesti merkittävämpiä juttua miettiä.
Sensuurista sen verran, että jääkiekkotuloksen sun muut luettelot ei näy lehden sivuilla. Tulokset pitää poimia artikkelin sisältä. Ja hakukoneet on tietenkin sensuroituja ja blokattuja, esim mitään seksiin viittaavaa ei voi katsella, tulee ainoastaa viraston pahoittelu, ettei sivu ole sopiva näytettäväksi.
Hesarissa on enempi asiajuttuja, osa niistäkin kopioituja. Uusi juttu on HS hitaat, artikkelit jotka on tehty ajan kanssa ja tarkoitettu myös luettavaksi ajan kanssa. Niissä jutuissa on paljon taustatietoa, ja kielikin on kohtuulisen oikeaoppista. Lisää tuollaista luettavaa!
Pariisissa käytiin katsomassa Osama Bin Ladenin etsintää ja murhaa koskeva leffa, ihan mukava katsottava, kiduttamisineen kaikkineen. Luin muutaman piiiitttkkäääään artikkelin asian tiimoilta ja kyllä vähän hämmästyin. Valtaosa jenkeistä uskoo vuoren varmasti, että Bin Laden räjäytti kaikki 3 tornia ja Pentagonin siihen päälle, kyllä se semmoseen pystyy. Se kolmas tornihan putosi kuin korttitalo, ilman mitään osumaa.... Kyse on markkinoinnista, oli se sitten politiikka tai uskonto. Tai terveellinen elämäntapa:)
Nauttikaa revontulista, täällä ne ei näy vaikka kuin olis kirkas taivas.
