Hyvää uutta vuotta!

Uudenvuoden puheessaan tasavallan presidentillä on tapana perustella menneitä tapahtumia ja maalailla tulevia suunnitelmia. Yritän pitää puheeni huomattavasti lyhyempänä ja realistisempana.
Menneestä vuodesta totean, että en ole harmitellut tänne omituiseen maahan saapumistani, pikemminkin päinvastoin. Työyhteisössä joudun taistelemaan alkuperäni ("kalpeanaama") takia valtavia hallitsevia aasialaisia joukoja vastaan. Elämänkokemukseni ja ammatillisen osaamiseni voimalla pärjään kyllä, kukin puolustaa omaa reviiriään tavallaan. Siis nou hätä.
Ilman sukellusharrastusta olisin todennäköisesti aika hukassa ja tympääntyneessä mielentilassa.  Mukava vapaa-aika peittelee hyvin duunin harmitukset. Kaiken maailman "puutteisiin", ei ole viiniä, elokuvia, ajokorttia eikä tanssipaikkoja, tottuu hyvinkin nopeasti. Kaikki elämähän on sitä, mitä siitä itse rakentaa. Aamulla on kiva kävellä töihin, kun on lämmin:)
Tulevasta vuodesta totean; näillä näkymin pysyn täällä lokakuuhun asti.
Täällähän ei meikeläistä vuodenvaihdetta juhlita, meillä on tänään 25 päivä Muharramia, vuonna 1432.
Tähän viikonvaihteeseen sattui täällä onneksi aika harvinainen luonnonkatastrofi. Eilen aamupäivällä oli reilun tunnin mittainen ukkosmyrsky, 3-metrisiä aaltoja, vettä, jyrinää ja salamointia. Lentokenttäkin suljettiin pahimman myräkän ajaksi.
Myrskyn ajan olin kauppakeskuksessa, mukamas turvassa. Uuden ja modernin valtavan rakennuksen katto vuoti erittäin monesta kohtaa. Laittelivat ämpäreitä sun muita ammeita pahimpien valumien kohdalle ja peittelivät liikkeissä vaatetankoja kevytpeittein. Kovin hepposesti rakentaavat täälläpäin. Myös sairaalan, ja erityisesti leikkaussalin katto vuotaa sateella runsaasti.

Onneksi täällä on aika lämmin, ei hypotermia iske

Kaupungin viemäriverkosto on enimmäkseen suuniteltu vesijohdottomille talouksille ja kuivalle kaudelle ja tästähän seuraa tulva. Kadut olivat veden peitossa, varsinkin alikulkutunnelit ihan täynnä vettä. Kotimatka nyssellä kesti normaalin 40 min sijaan lähes 4 tuntia liikennekaaoksen takia. Tulipahan nähtyä paljon epätavallisia näkyjä, myös kelluvia autoja. Taitaa olla huoltamoilla paljon töitä tämän sateen jälkeen. Viranomaiset sulkivat teitä turvallisusssyistä, ja myös tämän asuinaalueen ihmisiä vadittiin pysymään kotona; jos vaikka sairaalaan tarvitaan henkilökuntaa vesivahinkoja siivoamaan. Illan aavikkovaelluskin tietty peruttiin.

                                                                 

Veneellä olisit jo perillä

Nyt on taas kuivaa ja lämmintä, joten eiköhän kadut kuivane parissa päivässä.Valtavien likavesimäärien levittämiin jätteisiin ja tauteihin ei haluaisi perehtyä tarkemmin, miten lienee käy lähialueen kaivojen?  Mahtaa olla vesilaitoksen hygieniaihmisillä kiire, ja juomaveden jakeluautoilla paljon töitä.

Edesmennyt keramiikkotätini tapasi uusien haasteiden edessä sanoa "eteenpäin elävän mieli". Eikös tämä ole ihan hyvä motto tulevalle vuodelle.

Hyvää uutta vuotta!

Joulunvietto Jeddassa

Nyt olen viettänyt tähänastisen elämäni erilaisimman joulun, mutta joulu tämäkin ehdottomasti oli.
Aatonaaton kiireitä juhlistin yösukelluksella, kun nuo jouluvalmistelut (piparit ostettu ja huone imuroitu) oli tehty jo hyvissä ajoin. Pimeän tullen tuttukin riutta muuttaa muotoaan, osa kaloista menee nukkumaan ja toinen toistaan erikoisemman näköisiä örkkejä tulee koloistaan saalistamaan. Pimeällä useimmat asiat tapahtuvat kuin hidastetusa filmissä, omituisten meritähtien saalislonkerotkin harovat vettä rauhalliseen tahtiin.
Väistämättä tuli mieleen joulukirkko, hieno tunnelma.
Aattoaamuna palasin rannalle kiskomaan märkää märkäpukua päälle. Eikä paleltanut yhtään :) Sukeltajaryhmämme oli hyvin monikansallinen, kaikilla tavoitteena hyvä joulumieli. Maammelaulua en veisannut, mutta ajattelin, että nyt pitää joulujuhlaa viettää rauhallisesti ja arvokkaasti, niin kuin Turusta ohjeistetaan. Hyvä mieli oli beachilta poistuttaessa.
Iltapäivällä siirryin hiekka-aavikolle eurooppalaisessa seurueessa. Saksalaiset ovat järjestelmällisiä retkeilijöitä, joten leiri grillitulineen rakentui nopeasti ja tehokkaasti. Tavaratkin oli pakattu ihan kuin puolustuslaitoksen kenttäsairaala.
Sitten seurasi joululeikkejä tämän maan tapaan. Isoista maastureista laskettiin rengaspaineet puoleen ja sitten hullun lailla ryntäilemään dyyneille, modo Paris-Dakar ralli. Joku jäi aina valleihin kiinni, sitten kaikki muut tietty auttamaan ja lapioimaan ja vetämään....... isoja miehiä ja kalliita (myös julman kokonen Hummer) leluja. Hauskaa tuntu kuitenkin olevan, eikä siellä ollut kylmä, niinkuin vastaavissa lumihankikisoissa.
Grillissä valmistui hummerin pyrstöjä, kaikenmoista lihaa ja uuniperunoita, lisäksi nyyttärisysteemillä valmistettuja salaatteja. Ehdottoman maittava jouluateria. Mitä nyt vähän hiekka ajoittain narskui hampaissa, kun tuuli ja pöllysi.Viini olis kyllä ollu kiva lisä:)
Musiikista vastasi pari poikaa saksofonein, repertuaari ei ollut laaja, mutta sitäkin vaikuttavampi. Oi kuusipuu laulettuna monikielisesti mahto olla komia kuultavaa, jos joku ulkopuolinen olis kuullut.
Oman jouluperinteeni rakensin kiven koloon, laitoin 2 kynttilää ikäänkuin hautuumaan "etäkivelle". Sinne jäivät palamaan, kun poistuimme puolilta öin.



Joulupuu



Vanhan hautausmaan "sivupiste"

 Autiomaajoulun tunnelma oli ajoittain aika erikoinen, surrealistinen juttu. Tähän omituiseen maahan ja omituiseen ympäristöön se kuitenkin sopi varsin hyvin. Luulen, että lanttulaaatikko ja rosolli dyyneillä syötynä olisi ollut vähintään yhtä absurdia. Siis "no hard feelings" erilaisesta joulusta. Joulun vapapäivät olisin kyllä mieluusti kotimaasta ottanut, mutta eihän kaikkea aina voi saada. Sitäpaitsi, ei tuolla leikkaussalissa joulu tule mieleen, eilen ja tänään on ollut ihan tavalliset arkipäivät.
Dyyneiltä poistumisen jälkeen kaikki eurooppalaisten maasturit ajoivat kiltisti huoltamolle renkaiden täyttöön, täällä vielä palvelu pelaa ja poika tienasi mukavat "joulurahat" renkaita hoidellessaan.
Mukavia joulun "välipäiviä" uutta vuotta odotellessa.

Hyvää ja rauhallista Joulua

Tässä kuningaskunnassa varsinkin tuo joulun alun rauhallisuus on merkittävä piirre. Täällähän on muiden uskontojen kuin Islamin harjoittaminen kielletty, joten joulu näkyy täälllä yhtä paljon kuin Ramadanin paastokuukauden päätösjuhla Eid-ul-Fitr meillä Suomessa.
Siispä elän "jouluttoman joulun". Huoneeni jo imuroin ja Ikeassa käydessä ostin piparkakkuja. Siinäpä nämä suurimmat panostukset.
Jouluaaton sukelluksesta on haaveilut vuosia, kiireettömyyden takia. Nyt aion sen toteuttaa. Paikka ei ole Porkkala, kuten sukellusseurallani Suomessa oli tapana tehdä, vaan ihan tuohon lähimereen ajattelin pulahtaa. Se toimittakoon joulurauhan julistusta.
Aattoiltana osallistun sukellushenkisten eurooppalaisten järjestämälle aavikkopicknikille, tarjolla on tiettävästi ainankin hummeria. Muu menyy jää nähtäväksi, mielenkiintoista ja mukaansa tempaavaa.Hautausmaalle en täälä kynttilää voi viedä, joten sijoitan sen jonnekkin kiven koloon tuolla autiomaassa. Uskon poisnukkuneiden sen huomaavan.

Paikallinen koristelematon joulupuu

Toivotan kaikille joulunsa työssä viettäville rauhallista ja mukava joulua. Erityisesti leikkaussalipäivystäjien ohjelma suosikoon ruokailua ja muuta joulun viettoon liittyvää toimintaa. Vähän ja kevyitä ja vähätiskisiä hommia :)
Lauantai on täällä ihan tavallinen työpäivä, siis aloitan normisti 07.30, esissä elektiivinen ja aika pitkä lista.

Nauttikaa myös lumitöistä ja muista talviurheiluista, mikäli kelit ovat suosiollisia. :)
(ilma+30, vesi +28, iiiihanaaaa)

Oopperahuvituksia

Ilmeisesti olen ollut kiltti tyttö, koska joulupukki muisti minua ja korjasi nettiyhteytemme. Tai sitten olemme koko asuinalue Allahin suosiossa.... vähän tätä kyllä epäilen.
Kaikenlaiset julkiset kansanhuvit kuten elokuvat, konsertit ja tanssiravintolat ovat täällä kiellettyjä. Ulkomalaisyhteisöt ja ulkomaalaisten asuinalueet kuitenkin järjestävät "suljettuja" huvittelu- ja kulttuuritilaisuuksia. Portilla on vartijat, alkuperäiskansoilla ei juuri ole sisäänpääsymahdolisuksia.
Osallistuin pari viiikoa sitten Italian kulttuurikeskuksen järjestämään oopperakonserttiin. Tilaisuudessa näin eniten länsimaalaisia ihmisiä sitten Helsingistä lähtöni, ihan kuin olis ulkomailla ollut. Abayan sai jättää narikkaan kuin päälystakin ikään; siinä sitten roikkui ainakin 100 mustaa mekkoa rivissä.
Musiikista vastasi erittäin taitava 4-henkinen italialaisryhmä; pianisti, sellisti, sopraano- ja tenorilaulajat. Ohjelmisto koostui asiantuntevan tahon mukaan edustavasti eteläeurooppalaisen oopperan helmistä. Juttuja mm Giuseppe Verdin Aidasta ja Leharin Iloisesta leskestä.  Osan jopa minä tunnistin, vaikka en kummonen oopperan tuntija olekkaan. Puitteet olivat hienot, alue oli kuin pieni keskustori jossain italialaiskaupungissa. Akustiikkaa ehkä vähän häiritsi ajoittain laskeutuvien lentokoneiden melu ja poliisiautojen sirenien ääni, mutta mitäpä tuosta. Musiikki oli hienoa kuultavaa ja mielestäni myös nähtävää; laulajien eläytyminen oli kiitettävää.
Konsertin jälkeen, keskiyöllä, tarjoiltiin illallinen. Valtava buffetti, monta kokkia valmistamassa pastaa ja paljon erilaisia yleiseurooppalaisia ruokia. Olisi pitänyt paastota koko päivä, että olisi voinut edes maistaa kaikkea.... ja keskellä yötä.
Ruokajuomana tarjoiltiin virvoitusjuomia tai vettä, ei monien toivomaa viiniä. Kultturikeskus sijaitsee Italian konsulaatin alueella, joten viinitarjoiluakin on aiemmin ollut. Liekö tämänkertaiseen linjaan syynä kutsuvieraana eturivissä istunut Saudi prinssi, pitäähän kulissit olla kunnossa.
Viiniä tai ei, muutaman tunnin kulttuurikokemus vastasi pientä lomamatkaa ulos tästä omituisesta maasta ja lomahan virkistää kummasti. Eilen olisi ollut elokuvia tarjolla eräällä suurella compoundilla, minä kuitenkin sivistin ja virkistin itseäni sukeltamalla Punaisessa Meressä.
Joulukiireitä en ole vielä aloittanut ihan siitä yksinkertaisesta syystä, etten ole vielä keksinyt, mitä ja miten valmistella. :)

Katkoja

Suomessa olemme tottuneet myrskyjen aiheuttamiin sähkökatkoihin ja kunnallistekniikkamiesten aiheuttamiin vesikatkoihin. Eikös nämä viat ainakin kuitenkin yritetä korjata "as soon as possible"? Täällä sähköt ja vedet tulee ja menee ihan miten sattuu, katkot yleensä on alle vuorokauden.
Nyt on kuitenkin naapurin rakennustyömaan pojat kuopineet kaapeleita oiken enemmän kanssa poikki, nettiyhteyttä ei ole ollut reiluun viikkoon... puolet sairaalan työntekijöistä on ilman puhelin- ja verkkoyhteyksiä. Eikä minkäänmoista kiirettä korjata vikaa, edellinen katkos kuulema kesti yli 3 viikkoa!
Tämä se syö miestä, ei edes aamulehtee ennen töihin menoa... nyt jää kaikki säätilanmuutokset (meillä enää +28) sun muut juorut ihan lukemati.
Eihän tämä kuitenkaan ihan takapajula näitten tietoliikenneyhteyksien kannalta ole; tänään selvisi, että pankkitili sulkeutuu samalla, kun väliaikainen oleskelulupa loppuu. Ehdin omat proobuskani uusimaan ennen pankkimanoveereja, mutta ihmetelen kyllä moista suoraa linkkiä ulkomaalaistoimiston ja pankin välillä. Kun missään mualla ei mikään suora yhteys pelitä.
Jouluun on viikko kalenterin mukaan. Täällähän ei saa olla uskonnoton, mutta muun kuin Islamin uskon harjoittaminen on ehdottomasti kiellettyä. Siis joulu ei näy missään.
Nyt kuitenkin tavoistani poiketen toivon joulupukilta lahjaa: korjaa nettilinjat kuntoon :)
Ai niin: edelliseen tekstiin kommentti. Julkiset mestaukset todellakin ilmoitetan paikallisissa lehdissä ja ne ovat kuulema suurta kansanhuvia. Varsinkin läheisensä menettäneet menevät sankoin joukoin katsoman syyllisen teloitusta. Silmä silmästä ja silleen...

King Faisal I (=F)

Itsenäisyyspäivän arvokkaan juhlinnan kunniaksi kirjoitan paikallisesta, edesmenneestä valtiomiehestä.
Saudi-Arabian kuningaskunta perustettiin vuonna 1932, sitä ennen koko niemimaa oli rajaton ja järjestäytymätön beduiiniheimojen temmellyskenttä. Valtataisteluja käytiin ja sotimisen voitti suurin ja rikkain heimo, Saudit. Tästä johtuu maan nimi. Valtion perustamisen jälkeen aloitettiin maan rajaus, infrastuktuurin rakennus ja talouden ja hallinnon kehittäminen; länsimaisen silmin katsottuna kehitettävää on edelleen.
Maata hallitsee kuningas, kuninkuus periytyy veljelle, ei alenevassa polvessa kuten muissa monarkioissa. Tämän hetken kunkku Abdullah on parhaillaan New Yorkissa toipumassa selkäleikkauksesta ja nuorempi veli, reilu 80-vuotias parantelee sairaaalassa malignoomaa. Siis nyt on vallanperijät vähissä, jonkinmoinen viisaiden prinssien kerho valinnee uuden kunkun keskuudestaan tarpeen tullen.
Kuninkallinen perhe on laaja, useita tuhansia jäseniä, koska vaimoja ja lapsia on joka miehellä runsaasti. Ja kaikki jonkinmoisia rinssejä ja rinsessoja, etuoikeutettuja ilman vastuita. Meillä on sairaalassa Royal Suite, sitten on vitsit vähissä ja kulkuluvat tiukassa, kun sinne joku arvohenkilö majoittautuu.
Sitten tämä jo mainittu kuningas Faisal, 1904-1975, valtion perustajan poika. Faisal nousi kuninkaaksi veljensä Saudin jälken 1965. Saud tuhlaili valtion rahoja omiin juttuihinsa, ja joutui lopulta eroamaan kuninkuudesta ja muuttamaan Kreikkaan. Jo ennen kuninkaan virkaansa Faisal hoiteli ulkoministerin hommia ja piti pestin itsellään myös kuninkaana ollessaan. Hallintokaudellaan Faisal perusti tv-yhtiön ja antoi tytöille oikeuden koulutukseen. Hän myös lopetti orjuuden. Telkkariohjelmista keskusteltiin uskonnollisten piirien kanssa, ja lähetykset olivat enimmäkseen uskonnollisia....... sama linja jatkuu paikallisilla kanavilla edelleen. (kiven kiertoa näytetään jatkuvasti yhdellä kanavalla).  Myös tyttöjen ja naisten oikeuksien parantamisesta olivat uskontojohtajat kovasti eri mieltä; Faisalin merkittävin vaimo lienee näiden uudistusten takana, siis etteikö naisilla ole muka valtaa täällä?

Koraani ei oikeasti kiellä orjuutta ja orjuuden lopettaminen on lisännyt huomattavasti vankien määrää. Kas kun jos tappaa jonkun vahingossa, (siis vaikka auto-onnettomuudessa) joutuu maksaman korvausta kuolleen omaisille ja menemään vankilaan. Aiemmin vankilatuomion vältti ostamalla orjan, ja vapauttamalla tämän, siis vankilat ei kuormittuneet. Jos tappaa jonkun tarkoituksella, ja jää kiinni, menetää päänsä; perjantaisin tapahtuvat julkiset mestaukset ilmoitetaan etukäteen lehdessä.

Faisal myös puuhaili armeijan ja puolustuksen parissa varsin aktiivisesti. Egypti-Israel sodan aikana 1973 Faisal sulki omat öljylähteensä protestina länsimaiden antamalle Israelin tuelle. Tuloksena öljyn hinnan moninkertaistuminen eli öljykriisi ja sitten tietysti lopputulema runsaasti lisää rahaa saudien kassaan aseiden ostoa varten.

Faisalin ampui veljenpoika 1975. Vaikka ampuja julistettiin mielenvikaiseksi, ei auttanut diagnoosi saati prinsseys. Pää irtosi miehestä Riadissa kesällä 1975.

Taitaa nämä paikalliset kuninkaat olla kaikki asevarusteluun ihastuneita, ajankohtaisen "vuotosivuston" mukaan saudit ovat al-Quaidan sun muiden terroristien suurimpia tukijoita. Totta kyllä, että yksi Islamin uskon peruspilareista on almujen antaminen, mutta pyhittääkö tarkoitus kohteet? Lisäksi tämä Abdullah on ehdotelut hyville kavereilleen jenkeille hyökkäystä Irakiin ihan vaan ydinaseohjelmien torpedoimiseksi...  Nukuukohan esim. Hillary Clinton tällä hetkellä yönsä hyvin?

Tämä oli asuinpaikkaani liittyvä asiallinen historiallispoliittinen katsaus.

En voi kieltää, etteikö ajoittain tulisi täällä pelkällä englanninkielellä kommunikoidessa mieleen f-alkuinen 4-kirjaiminen sana;   koitan välttää negatiivisia ajatuksia :)

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Joulukalenterin eka luukku

Täällä ei ole joulua eikä kalenteria, siispä jatkan edellistä juttua paikallisten hämmästyttävistä puuhailuista. Leikkaushoitajan perehdytykseeni kuuluu myös 2 viikkoa heräämöpalvelua, koska päivystysaikana se kuuluu leikkaushoitajien pelikenttään. En puutu hoidollisiin näkemyksiin, vaikka niistäkin minulla on selkeä mielipide, vaan ainoastaan kulttuurisidonnaisiin juttuihin.
Heräämöstä potilaat toimitetaan pikaisesti vuodeosastolle, sängyn työntämiseen on erillisiä "vahtimestareita", heille kuuluu ainoastaan sängyn työntö potilasta noudettaessa ja viedessä, ei nostoapu siirroissa. Hoitaja vaan kulkee vieressä. Yleensä nämä fyysisentyöntekijät ovat arabeja, joten heiltä saa myös tulkkipalveluja yksinkertaisissa asiossa. Potilas peitellään ihan kokonaan(!) osastolta ulos mentäessä....... siis myös kasvot valkosten lakanoiden alle. Naiset erityisesti, sehän kuuluu kulttuuriin. Kai ne hengittää siellä vällyjen alla, mistäpä tuon tietäisi? Potilaat työnnetään ehdottomasti jalat edellä; siis ihan kuin kalmoja kyydittäisi.
Omaisia odottelee yleensä heti leikkaussalin oven ulkopuolella, siinä sitten arvotaan, kenen omaista osastolle viedään. Saattojoukko yleensä kasvaa matkan varrella, tänään laskin 10 seuralaista ennen vuodeosastolle saapumista.
Vuodeosastolla on oma vastaanottokomiteansa. Tänään potilaan sängyssä nukkui nuori mies ja vieressä oli nojatuoli viritty vuoteeksi ja siinä nukkui vanhempi nainen... oli pakko herättää, että päästiin siirtämään potilas omaan vuoteeseensa. Näillä seuralaisilla on omat vuodevaateet sun muut picknick-varusteet mukana, eihän sitä koskaan tiedä montako yötä sairaalassa saa viettää. Potilailla on oikeus kieltäytyä kotiutuksesta, jos sairaala tuntuu kotiin verrattuna mukavalta paikalta. Onhan siellä ruokatarjoilu ja vuoteet (tuntematon käsite useille aluksi) sekä juokseva vesi, kylppärikin on kiva, kun oppii käyttämään. Ei käy kateeksi vuodeosaston hoitajien työympäristö, kamala tungos, siivotonta ja ehdottoman työturvaton duunipaikka.
Kaiken tämän yltiöhäveliäisyyden ja peittelypelleilyn jälkeen kaikki potilaat tulevat leikkausosastolle pelkässä avopaidassa, ilman housuja. Oikein piti tarkistaa, myös kaihileikkaukseen tulevat paikallispuudutuspotilaat tulevat ilman housuja! Ei kuulema saa olla omia vaatteita, miks ihmeessä sitten sairaala ei osta housuja? Vai ovatko kalliita. Eilen painittiin sekavan jättiläisen kanssa, helpompaa oli peittää muut potilaat kun yrittää pitää peittoja miehen päällä. Ihan hulluu hommaa.
Viikonlopuksi lähden etelään sukeltamaan, en kuitenkaan ihan Jemeniin asti:)
Paikallissää tänään: päivällä ad +35, yöksi laskee ad +25, ei pilviä eikä sateista tietoakaan :))

Kultturelleja käytösmalleja

Kaikille meille on opettu kohteliaita ja hyviä käytöstapoja pienestä pitäen. Muiden huomioiminen, tervehtiminen ja kiittäminen hymyilyä unohtamatta ovat sivistyneen käytöksen merkkejä. Nenän kaivelu ei oikein ole soveliasta, mutta täällä.......
Olen jo kertonut, että arabikulttuuriin kuuluu perhekeskeisyys. Sairaalaankin tullaan isolla saattojoukolla, siksi käytävillä pyörii väkeä kuin joulumyyjäisissä. Odottelu kuuluu myös maan tapoihin, siispä istuskellaan penkeillä ihan rauhassa. Miehet mieluusti nostavat jalat penkille ja kaivelevat ajankuluksi paljaita varpaitaan, beduiinithan käyttävät enimmäkseen varvassandaaleita. Tänä aamuna työmatkalla sairalan halki laskin pelkästään 5 meneillään olevaa pedikyyriä. Moinen näpläily "yöpaita" päällä Eksoten käytävillä saattaisi aiheuttaa pientä ongelmaa asiakkaan hoitotarpeen määrittelyyn. Mustiin pukeutuneet naiset pitävät jalat maassa, mutta vetävät verhot tiukasti kasvojen eteen ja nukkuvat joskus hyvinkin sikeästi.
Kanttiinissa tarjoilllaan ruokaa myös sairaalan asiakkaille. Ruokailuvälineet eivät ole tuttuja useimmille aavikolta tulleille. Siis syödään sormin, riisit ja lihat sun muut, ja sormia saa nuolla ihan kuinka vaan. Ja kaivella hampaita myös. Samoin kun niitä varpaita. Naisille on oma suljettu tila, jossa voi paljastaa kasvonsa ja syödä. Kovin kätevästi näyttää ruoka uppoavn myös mustan kaavun poimuihin kasvoja paljastamatta, sormin.
Puhtaus on puoli ruokaa, mutta uskontoon kuuluu peseytyä ennen rukousta, periaatteessa 5 kertaa päivässä. Kyse lienee emnemmän rituaalista kuin puhtaudesta. Tiedän, että yleisö wc:t tulvivat jo puolilta päivin, mitä lienee pestään ja missä?
Rukoushetket katkaisevat monet päivittäistoiminnot vajaaksi puoleksi tunniksi. Pienet kaupat suljetaan, marketteihin saa jäädä sisälle, mutta ulos et pääse, koska kassat ovat rukoilemassa. Tässä ei kysellä henkilökunnan hengellisyyttä, tauko on pakollinen ja lakisääteinen.

Jokapäiväistä ihan normaalia toimintaa

Rukouksia voi suorittaa melkein missä vaan, sairalassakin on kymmeniä käytäviä ja kulmauksia, jossa matot on sijoitettu rintamasuuntan viistosti seinään nähden, kohti Mekkaa. Kengät riisutaan pois ennen rukouksen aloitusta, siinä niitä sitten on läjässä kuin alakoulussa luokan ulkopuolella. Olen huvitellut joskus katselemalla, josko näkisin jonkun askeltavan eriparisissa kengissä, omat kengät tuskin sattuvat aina kohdalle rukouksen loputtua.
Kokomustiin pukeutuneita naisia on hankala erottaa toisistaan yhdennäköisyyden vuoksi. Olin päivän labrassa ihmettelemässä ja opin erotusdiagnostiikan; käsilaukku kertoo kaiken. Täällä suositaan suuria ja näyttäviä malleja, siis en hätyytellyt samaa potilasta kahdesti. :) Käyttääköhän aviomiehet samaa valintaperustetta vaimojaan noutaessaan?

"Hei me mennään naimisiin....."

Olen kuunnellut 3 päivää luentoja Saudi-Arabian kulttuurista ja elämästä täällä. Paljon mielenkiintoisia ja ihan hurjia juttuja. Kirjoituksissani yleensä muut kuin selkeästi omat mielipiteeni pohjautuvat kirjoitettuun tietoon, nyt luistelen puhutun tiedon varassa.
Luennoitsijamme oli nuori rouva Sameeh, jonka esi-isät olivat 1700 luvulla Mekkaan tulleita intilaisia kauppiaita. Aito Saudi, mutta ei beduiineista (omasta mielestään ainuita oikeita Saudeja) polveutuva.  Sivistyneestä kodista lähtöisin oleva ulkomaillakin opiskellut kielten opettaja, joka puhui varsin vapamielisesti asiasta kuin asiasta. Kirjava huivikin roikkui päässä vähän miten sattui.
Kuten jo aiemmin on todettu, ainut toimiva laki täällä on sharia-laki ja sukupuolet erotellaan toisistaan kaikin mahdollisin keinoin. Nuorten yhteisiä rientoja ei ole eikä myöskään senssipalstoja netissä.
Avioliitot ovat yleensä enemmän ja vähemmän järjestettyjä. Riippuu perheen koulutus- ja sivistystasosta, kuinka paljon nuorella parilla on sanomista suunnitelmaan. Beduiiniheimot eivät nai toisen heimon jäseniä; mikä upea tutkimuspaikka Leena Palotien kaltaisille neroille. Beduiinit ovat myös kaikkein vanhakantaisimpia ja kouluttamattomampia, osa asuu edelleen teltoissa. Siis näillä naisilla ei ole valinnan vapautta.
Esiaviollinen seksi on kuolemansynti ja jos naimaton nainen raskautuu, seurauksena on kuolema. Jos taloudellisesti on mahdollista ja isä antaa matkustusluvan, voi abortin käydä hankkimassa ulkomailta. Toisaalta, neitsyys on ehdoton edellytys avioliitolle (ellet ole eronnut), joten markkinat ovat tuon jälkeen rajalliset. Jos naimaton hakee raskaustestiä sairaalasta, seuraus on taas kiinnniotto ja kuolema. Lapsi otetaan huostaan ja näistä orpolapsista valtio pitää hyvää huolta. Jos todistettavasti syyllinen mies saadaan kiinni, hän teekee seuraa kumppanilleen. Laki on laki, kiinni jäätyä edes naimisiinmeno ei pelasta.
Kihlaus on täällä juridisesti tärkeä tapahtuma, silloin tehdään kaikki tulevaan avioliittoon liittyvät paperityöt. Kihlakumppaneilta otetan DNA-testit, serkukset jo saavat mennä naimisiin. Myös tauteja testaillaan.
Tärkein juttu on avioliittosopimuksen solmiminen; siinä tulevat puolisot asettavat ehtonsa tulevaisuuden suhteen. Esimerkiksi Sameeh'in sopimksessa on, ettei hän hyväksy muita vaimoja eikä suostu asumaan anopin kanssa samassa talossa, vaikka naikin vanhimman pojan. Lisäksi kirjataan millaisia koruja ja timantteja nuorikolle tulee hankkia ja kuinka monta palvelijaa on vähimmäismäärä, työssäkäyntioikeus yms. mitä kukakin keksii ja mihin kumppani suostuu. Siis laajennettu avioehto.
Ennen avioliittoa miehen tulee hommata nuorikolleen koti. Miehen tulee myös hoitaa kaikki käytännön talousasiat, vaimon rahat ovat ehdottomasta vain ja ainoastaan vaimon rahoja. Kunnon muslimimies ei edes unissaan pyytäisi vaimoltaan taloudellista apua. Täällä asutaan aina perheen kanssa, siis yksin asuva nuori tai naimaton henkilö on tässä kulttuurissa satuhahmo. Vanhempien kodista suoraan yhteiseen kotiin, ja vasta häiden jälkeen.
Kihloissa ollaan ehkä puolisen vuotta tms, ei kuitenkaan loputtomasti kuten länsimaisessa kulttuurissa on mahdollista. Häät vieteään joko keskiviikko- tai torstaiyönä! Täällä sanotaan, että häät alkavat myöhää, siis noin 01-02 yöllä, mielestäni aika aikaisin. Miehet ja naiset juhlivat tietenkin omilla puolillaan, ruokaa tarjotaan ja tanssitaan. Koko homma on valmis toriajan alkuun mennessä.
Vanhakantaisissa beduiinikulttuureissa naiset ja miehet elävät erillään ja naiset peittävät itsens kaikilta miehiltä koko ajan. Yöllähän on pimeetä, jos samaan telttaan satutaan. Teoriassa on mahdollista, ettei 20 vuotta naimissa olleen ja useita lapsia saaneen pariskunnan mies ole nähnyt vaimonsa kasvoja sitten vihkitilaisuuden. Tuliskohan ongelma jos pitäs vaimo tunnistaa vaikka kuolemantapauksessa?
Avioero on mahdollinen, jos jompi kumpi rikkooo avioliittosopimuksen, esim. mies hankkimalla uuden vaimon vastoin sopimusta. Sopimuksen rikkoja on maksumies, edut on loukatulla osapuolella säilyttävä.
Kuvia ei ole, mutta hääabayat ovat kuulema upeita ja erittäin kalliita.

Älä tallaa nurmikoita, älä.....

Kieltohan tämäkin on




Tämä on kieltojen luvattu maa.

Kaikki kiellot, määräykset ja toimintaohjeet perustuvat koraanin ja sharia lakiin.... tai ainankin sillä kaikki perustellaan.

Saiko tämän kyltin kuvata?

Valokuvauskielto perustuu uskomukseen, että henkilön sielu jää valokuvaan, ja täten kuvattu henkilö vahingoittuu. Myös kaikenlaiset Profeetta Mohammadin "kuvaukset" ovat ehdottoman kiellettyjä. Ei maalauksia, veistoksia eikä muitakaan konkreettisia näkemyksiä.

Sairaala-alueen valokuvauskieltoa voitanee myös perustella strategisilla salassa pidettävillä asioilla, onhan tämä "sotilassairaala".

Potilaiden joutuminen vahingossa kuvan tuskin ketään vahingoittaisi, tuskimpa itsekkän tuntevat itseään mustissaan.

Vartiomiehiä konepistooleineen en ole kuvannut, vielä.

                                                          



Uimarantaohjeistusta

Uimarannalla oleminen on varsin säänneltyä, varsinkaan kun rantavahteja tai uimaopettajia ei täällä tunneta.

Paikalliset eivät juuri rantoja kansoita, eikä uimaopetus kuulu koulujen opetusohjelmaan. Varsinkin valtion kouluissa, joissa opetus on ilmaista, on opetusohjelma hyvinkin suppea ja elämänkatsomuksellinen.

Eilen olin "totaali arabittomalla" rannalla; niin oli siisti paikka, että olisi voinut olla ihan vaikka missä sivistysvaltiossa. Ihan kuin pieni loma. :)

Näitä kieltoja ja ohjeita kyllä riittää, mutta eurooppalaisittain tavanomaiset kansalaistaidot tuntuu olevan ihan olemattomia. Täällä saa roskata ja sotkea ympäristöä mielin määrin, tien varret on pahempia kun Nuijamaantien ympäristö joulurekkaruuhkan aikaan. Vähän semmonen "ryysyranta" fiilis, pois käsistä riittää ratkaisuksi kaikkeen jätteeseen.

Naisten autoilukielto täällä on yleisesti tunnettu tosiasia. Minä jopa ymmärrän tämän perusteen, koraanista alkaen.... kun naisen pitää peittää itsens kokonaan, niin miten ihmeessä se sieltä mustien verhojen takaa pystyis seuraamaan liikennettä? Jo pelkästään tuo punaruutuinen pyyhe miesten päässä tuntuu estävän näkyvyden moneen suuntaan, kolhuja tulee jatkuvasti.

Tänään olen myös oppinut perusteet täällä käytettäviin asusteisiin:

Nainen pukeutuu kokomustaan, koska musta väri suojelee häntä pimeässä, kukaan ei näe, eikä voi hyökätä kimppuun. Mies taas pukeutuu valkoiseen näkyäkseen ja varoittaakseen naista, mene pois, voin olla uhka.

Tämä on beduiinien ajattelutapa aavikolla, ja tämän maan kansalaisista suurin osa periytyy noista beduiiniheimoista.

Kuukausi tätä missiota takana, ja "still going strong"!









E=Erottelu

Suomessa valtio ja kirkko on erotettu toisistaan ja molemmat eläävät omaa elämäänsä. Tosin tuntuu noita yhteisiäkin puheenaiheita olevan ainakin eduskunnalla ja kirkolliskokouksella, kuka tulkitsee mitä ja miten?
Saudi-Arabiassa valtio ja uskonto on yksi ja sama asia, eikä pyhää kirjaa tulkita maailmanmenon modernisoitumisen ja vapamielistymisen mukaan. Jos joitain tulkintoja koraanin teksteistä tehdään, ne ovat aina tiukimpia mahdollisia mietteitä.
Olen jo kertonut naisten peittopakosta, abayasta; ettei vaan kukaan ulkopuolinen mies näkisi mitään(!) sopimatonta. Eihän tämä yksin riitä, miehet ja naiset on pidettävä muutenkin erillään. Siispä sairaalassakin on
erilliset odotustilat, kahvilat, laboratoriot, apteekit ja tietty myös vuodeosastot miehille ja naisille. Lähes kaikkia toimitiloja tarvitaan tuplamäärä eurooppalaiseen standardiin verrattuna tämän jaottelun takia. Myös leikkaussalissa on erilliset miesten ja naisten kahvihuoneet.
Ravintoloissa on yleensä kaksi osastoa; toinen miehille ja toinen perheille. Naisilla on oikeus ainoastaan perhepuolelle, miehet saavat tarjoilua missä lystäävät. Pelkästään (paikallisille) miehille varattuja kahviloita on
paljon. Ostoskeskuksissa on varattu erilliset penkit naisille ja perheille.... ja tietty miehille.
Islamin mukaan naisen tärkein tehtävä on olla äiti ja vaimo. Tätä tehtävää älköön ulkopuolinen työnteko häiritkö. Toki miehen kuuluu perheensä elättää, periihän hän perinnönjaossakin taloudellisen vastuunsa takia huomattavasti enemmän kuin sisarensa. Siis naisten työnteko on jokseenkin pannassa. Opetus, lasten-ja sairaanhoito sekä lääkärin toimi ovat joten kuten sallituja.
Sellaiset työt, joissa miehet ja naiset voivat joutua "katseleman toisiaan", ovat kiellettyjä. Ettei vaan tulis mitää juttuja mieleen. Siksi nainen ei missään nimessä saa toimia myyjänä, tai edes kaupan kassalla. Paikallisen "Stokkan" kosmetiikkkaosato on hyvin eurooppalainen tuotevalikomiltaan; myyjät vaan kaikki ovat miehiä. Saakohan heiltä omakohtaisia kokemuksia huulipunan värisävyn muuttumisesta huulilla tai luomivärin sävyn sekoittamisesta? Myös naisten alusvaatteiden myyjät ovat kaikki tietenkin miehiä, ja rintaliivejä myydään avoimilla pöydillä basaareissa. Täytyy Abdullahilla olla hyvä silmä, että arvioi sopivan koon mustan kaavun alta. Vielä en ole uskaltautunut kyselemään, että sovitanko liivit ihan tässä tiskillä /kadulla, vai olisiko joku suojaisampi paikka? Mikäs ero tässä nyt oikein on, kauppa-aktin aikana vehtaaminen onnistuu  riippumatta siitä, kummalla puolella tiskiä osapuolet ovat.

Tämä erottaa rakennustyömaan compoundista

Tästä ylenpalttisesta erottelemisesta ja vahtimiseta tulee väistämättä mieleen jonkinlainen yliampuminen. Syntyvyys on täällä varsin korkea: 29 vauvaa /1000 asukasta /vuosi, joten"siitä puhe, mistä puute"-ajatus ei ehkä ihan osu kohdalleen.
Supermarketin kassalla jonottaessani laskin joutessani 16 erilaista kondomimallia, kivasti järjeteltynä savukkeiden ja suklaan kanssa sikinsokin. Eihän täällä mitään kaksinaismoraalistista ajattelutapaa ole. Hyvä, jos taudit pysyy kurissa.
Kaiken erottelun, ja minun mielestäni syrjinnän, perustelu on naisen suojeleminen. Kimppuun käyviltä miehiltä vai omilta holtittomuksilta? Ei ymmärrä pieni suomalainen ihminen tälläistä eläimellistä ajatusmaailmaa.
Täälläkin pätee "ei sääntöä ilman poikkeusta" lause:  Parhaillaan meneillään olen pyhiinvaelluksen aikana saavat miehet ja naiset rukoilla samassa tilassa samassa moskeijassa rinnatusten. Ja miehillä pelkät lakanat päällä. :)
Lopuksi "nice-to-know" hintavertailu: Bensa maksaa 12c/l, diesel 5c/l ja juomavesi 17c/litra. Siis autoilu on halpaa, varsinkin kun auto-ja liikennevakuutukset ovat vapaaehtoisia.

D tarkoitta "let's DIVE", mennään sukeltamaan

Ensimmäisn sukelluskurssini kävin reilu 30 vuotta sitten Tukholmassa. Tuon ajan harrastepohjaan perustunut kurssi kesti 5 kuukautta; kerran viikossa teoriaa ja 2 kertaa viikossa allasharjoituksia. Kurssi sisälsi paaaaljooon uintia ja erilaista temppuilua pinnan alla ennen kuin päästiin itse laitesukellukseen. Koska olin, ja olen edelleen, hyvä uimari, pärjäsin paremmin kuin useimmat muut ja sain runsaasti positiivista kannustusta sukellusurani jatkolle. Tämä kouluttaja Bengt Janssonin luoma into sukellukseen ei edelleenkään osoita laantumisen merkkejä. Olen parantumaton, ja siksi voin hyvin!
Punainen Meri on eurooppalaiselle sukeltajalle ehdottomasti hinta-laatusuhteltaan mainio kohde. Egyptissä sukellus on tärkeä turismiteollisuuden lisäosa, ja se on enimmäkseen hyvin hoidettua ja tänä päivänä myös tarkkaan valvottua toimintaa.



Tämä on aika asiallinen sukelluspaikka

 Toisin on täällä meren itärannalla, jossa pääasiassa ulkomaalaiset keikatyöläiset sukeltavat. Hyvä niin, pysyy edes joku holtti näissä hommissa. Toistaiseksi olen sukellellut vain rantariutoilla; kyllä ahven aamuauringossa Saimaan syleilyssä kalpenee näille maisemille. Mitään vallan tavatonta ihmeellistä en toistaseksi ole tavannut, ei ensimäistäkään haita edes.:( Parin viikon päästä on tiedossa veneretki, odotan kirkaampaa vettä ja "siistimpää maisemaa".
Suomessa yritämme suojella Saimaan norppaa ja Itämerta. PADI on kaikkien sukeltajien tuntema koulutusjärjestelmä, joka on jo 1990-luvulla markkinoinut vedenalaisen ympäristön suojeluohjelman AWARE nimikkeellä. Merien- ja riuttojensuojeluohjelmia on lukuisia, ja kaikki asiaan vihkiytyneet sukeltajat yritävät tehdä parhaansa meille tärkeiden merien suojelemiseksi. Perussääntö on: älä koske mihinkään, älä tuo pintaan muuta kuin muisti-tai valokuvia äläkä jätä muuta kuin ilmakuplia. Siis kunnioita ympäristöä.
No mikäs tässä nyt sitten mättää? Eihän täällä edes ole sukeltajia ruuhkaksi asti, kuten kuvasta näkyy.

Paikalliseen kulttuuriin ei kuulu ylenmääräinen siisteys edes pinnan päällä. Jos nyt pitää siivota, merihän on oiva kaatopaikka kaikelle uppoavalle roinalle, esim rakennusjätteelle.  No, peittyyhän ne ajastaan korallilla, ellei uutta moskaa tule päälle. Siis rantariutat ovat täynnä ihmisen muotoilemia kasoja.
Korallit kasvat tyypistä riippuen hitaasti tai erittäin hitaasti, millejä tai vähemmän vuodessa. Pinnan hipelöinti pahimmoillaan pilaa korallipolyypit ja se lopettaa kasvun. Varsinkin nimikirjaimien kaivertaminen (arabiaksi)100 vuotiaaseen kivikoralliin ihan oikeesti harmittaa. Miten joku voi olla niin hölmö?
Pahinta, mitä olen täällä nähnyt, oli 2 sukeltajaa raahaamassa puolen metrin kokoista pöytäkorallia pintaan ja kotiin vietäväksi. Siinä tanner tömisi ja aitaa kaatui, kun tyyppien tasapainotus oli ihan hukassa. Siis polku taisi riuttaan jäädä........ oikeasti taidan kannattaa täällä sovellettavan sharia-lain soveltamista tälläisiin piittaamattomiin sukeltajiin. Juu, paikallisia olivat, lisenssit lienee hankittu jostain basaarista halvalla.
Kirjoittamaton sääntö on, että kaikissa riitatilanteissa paikallinen on oikeassa ja ulkomaalainen väärässä, ei neuvotteluvaraa. Siis opettelen sulkemaan silmäni myös kalojen syöttämiseltä ja loputtomalta muovipussien ja -pullojen levittämiseltä. Tyynellä valtamerellähän kelluu jo ainakin Euroopan kokoinen muoviriutta. :(
Tästä tuli nyt luonnonsuojelujuttu, kyllä se olisi täälläkin syytä aloittaa.

HAJJ

Tänään on Suomessa pyhäinpäivä, joten elämänkatsomukseen ja siiheen kuuluviin toimiin liityvä juttu sopii ajankohtaan vallan mainiosti.
Hajj, eli pyhiinvaellus Mekkaan on Jeddassa tällä hetkellä erittäin ajankohtainen tapahtuma. Pyhiinvaellus on yksi Islamin viidestä peruspilarista ja se suoritetaan islamilaisen vuoden viimeisen kuukauden toisella viikolla. Käytännössä H-hetki on noin viikon kuluttua. Meneillään on vuosi 1432, uutta vuotta vietämme täällä noin itsenäisyyspäivämme aikaan, joulukuun 7. päivän tienoilla.
Pyhiinvaellusmatkalle lähteminen kerran elämässä on jokaisen muslimin velvollisuus, mikäli varat, terveys ja vapaus sen sallivat. Käytännössä matkaa varten säästetään ainakin Aasian maissa vuosikymmeniä. Hajj.iin kuluu tiettyjen pyhiinvaellusriitien suorittaminen ja erittäin vaatimaton pukeutuminen, miehet kääriytyvät valkoisiin kankaisiin. Länsimaisille lienee tutuin tehtävä Kaaban mustan kiven kiertäminen seitsemään kertaan, se näytetään usein uutisissa.
Mekka, sekä myös toiseksi pyhin kaupunki Medina ovat totaalisen suljettuja paikkoja muilta kuin Islamin uskoisilta. Tähän pyhiinvaelluskauteen odotetaan jopa 4 miljoona ryhmämatkailijaa. Vuosittain Mekassa vieraileen "muuten vaan" niin paljon turisteja, että se on ehdottomasti mailman suosituimpia matkailunähtävyyksiä, voittaen esimerkiksi Niagaran putoukset.
Jeddassa on 3,4 milj asukasta, Mekassa vajaa 2 miljoonaa. Tähän lisätään nuo pyhiinvaeltajat, ja tietty about 1 milj. vierastyöläistä. Kaupungilla ja teillä riittää tungosta. Mekassa tilanne lienee lähes kaaos.
Sairaalamme on ihan 3-6 kaistaisen Mekan valtatien kupeessa. Nyt jo ulkomaalaisia kuljettavat linjurit ruuhkauttavat tietä ja helikopterit pörräävät jatkuvasti liikennettä seuraamassa. Myös lentokoneita näyttää ja kuuuluu tulevan paljon, ikkunani on auki. "Seurojen" ajaksi kaikki ajanvaraustoiminta lopetetaan sairaalasta, ja vain päivystoimenpiteet suoritetaan. Tekemistä kuuluu riittävän ihan liiankin kanssa.
Taloudellisesti tämä pyhinvaelus lienee varsin merkittävää toimintaa, ainakin Mekan kaupunki saa merkittävän osan tuloistaan palvelemalla pyhiinvaeltajia. Myös kansallinen lentoyhtiö lahjoittaa osan pyhiinvaellusmatkoista saamistaan tuloista tapahtuman järjestämiseen.
Ymmärrettävistä syistä, tässä jutussa ei ole kuvia:(
Missäs se Mekka, jonka suuntaan kaikki muslimit kumartavat viidesti vuorokaudessa, sitten oikein on? Suomesta katsottuna etelä-kaakossa, minusta katsottuna jokseenkin itään noin 50 km.

Kauppa se on mikä kannattaa

Ja kaverin bisnestä tuetaan pyyteettömästi omaa etua tavoittelematta. Tästä sain positiivisen näytön eilen.

Pidän selkeämmistä linjoista :)

Kaulassani on ketjussa roikkunu jo yli 10 vuoden ajan mustekalariipus. Nyt oli yöllä lonkerot solmiutuneet niin pahasti, että selvittelyistä huolimatta ripustuslenkki katkesi. Voi voi, eihän ilman kaveria voi olla.
Edellisiltä retkiltäni tiesin kultakauppojen sijainnin, siis bussiin ja kaupungille.
Valitisin umpimähkään kielitaitoisen näköisen (!) kauppiaan ja menin kyselemään kultasepän palveluita. Mies tuli oikein ulos osoittamaan, että tuon keltaisn kyltin kohdalta vasemmalle ja sitten sinne ja sinne, mieleen jäi selityksestä keltainen kyltti ja indoneesialainen.
Käännyin vasemmalle, ja auts; sata samannäköistä kaupaa edessä ja ohjeet oli.....?  Seuraavaan sopivan näköiseen kauppaan kysymään kauppiaalta, oletko indonesialainen? Ehei, en minä, ja taas ulos viitilöimään tietä, tuolta käännyt oikealle. Ei pienintäkään viitettä närkästymisestä kansallisuuden kysymisestä.
Käännyin oikealle ja taas ihmettelin, vastapäinen kauppias todennäköisesti arvasi tavoitteni ja tuli kyselemään josko etsin mister Haradia; hän on tuossa liikkeessä.
Totta, pikakultaseppä löytyi; "I make this for you for 50 Rials, you have to wait for one minute". 2 neliön asiakastilassa oli pari muutakin asiakasta, mutta uusi ripustuslenkki oli paikallaan ja vaurio korjattu alle kahdessa minuutissa. Maksoin 40 rialia, eli vajaa 8€. Totta, että ammattimies kyllä pääsi ainakin hetkellisesti koville tuntipalkoille, mutta mielelläni päivystoimenpiteestä maksoin.

Sanomattakin lienee selvää, että useimmat ympäristön koruja ja kelloja myyvistä liikkeistä olivat ihan tyhjillään, silti kukaan ei yrittänyt tarjotella omia palvelujaan.

C = Compound

.. ja se tarkoittaa sairaalan henkilökunnan asuinaluetta. Tiedän, että entisinä aikoina Suomessakin oli sairaaloilla asuntolat, joihin ainakin hoitohenkilökunta velvoiteasutettiin. Saudi-Arabiassa lienee kyse olosuhteiden pakosta ainakin ulkomaalaisten, ja varsinkin muuta kuin Islamin uskoa tunnustavien kohdalla. Reilusti kaupungin ulkopuolella sijaitsevan sairaalan henkilökunta koostuu yli 40:stä kansallisuudesta. Ilman työsuhdeasuntoa rekrytointi olisi todennäköisesti mahdotonta.
Asuinaluueeni on ihan sairaalan kupeessa, töihin kävelen 10 min. sairaalan laajennustyömaan halki. Kaikki kävelevät rakennustyömaan poikki. Työmatkan voi myös tehdä jatkuvasti kiertävillä ilmastoiduilla busseilla, mutta silloin menee ainakin 20 min. Alue on aidattu korkein muurein ja piikkilangoin. Portilla partioi kuninkaan henkivartiokaartin eli "National Guards" joukkojen sotilaita, hyvin varustettuina. Eli turvassa ollaan.
Alueen arkkitehtuuri on kuin suoraan 1970-luvulla rakennetusta Tukholman esikaupungista, tosin kaikki on siistiä. Täällä ei graffiteja suvaita.
Alueeni asunnot ovat kohtuullista opiskelija-asuntotasoa. Minulla on oma huone ja kylppäri, keittiön ja oleskelutilan sekä tv:n jaan toisen tytön kanssa. Keittiössä on kaikki tarpeellinen uunia myöten, jos nyt haluasin leipoa. Äkkiä tulee mieleen vain tiskikoneen ja viinilasien puute kotikeittiöön verrattuna. Ilman pärjää vallan mainiosti, en juuri ole kokkaillut ja veden voi nauttia suoraan pullosta:)
Pyykit pitää mennä pesemään tuonne käytävän päähän, lähes 20 metriä matkaa. Bonksena kotioloihin, sielä on kuivausrumpu. Siis minulla on vallan mainio "kämppä", ainoastaan kokolattiamatosta mieluusti luopuisin.
Muutaman sadan metrin säteellä on päivittäistavarakauppa, käypänen kuntosali ja lähes aina ihan tyhjä olympiakokoinen (50m) lämminvetinen uima-allas. Harkitsen vakavasti valmentautumista "Masters-uinteihin".
Aidatun alueen sisällä voi liikkua ilman abayaa, mutta koska täällä  asuu myös erittän paljon muslimeja, on pukeuduttava asiallisesti ja peittävästi. Ei shortseja eikä bikineitä!
Sairaalan toisella puolella on aasialaisten asuntolat. Heitä asuu 2 samassa huoneessa, wc ja pesutilat ja keittiö käytävällä, yhteiset 14 hengen kanssa. Se on varsin sosiaalista asumista.
Itse pidän tästä itsenäisemmästä versiosta. Asuintoverini on Jana Tsekistä, mahdumme hyvin samaan keittiöön.

Pyhäaamun rauhaa..... tältä tääällä näyttää aina

Ai miksikö en kokkaile kummosesti? Sairaalasta saa ihan syötävän lounaan vajaalla 2 Eurolla, miks ihmeesssä rupeisin hämmenteleen patoja illat pitkät? Kevyemmäläkin pärjää, ja onhan onneksi suklaa keksitty.
C-alkuisia sanoja tulee tässä maassa väistämättä mieleen toinenkin, controll. Täällä kontrolloidaan ihan kaikkea ja ihan kaiken aikaa.....

B niin kuin beach

Aurinkoisen pyhäpäivän viettäminen rannalla on mielestä varsin sopivaa tässä ilmanalassa. Varsinkin, kun kyseessä ei ole "mökkiranta" eli ei velvoitepuuhamaa.
Jääkaappikylmäksi ilmastoitu beachbussi noutaa täsmällisesti 09.20 tuosta oven edestä. Tässä kohden olen taas iloinen abayasta, se sentään lämmittää tarpeeseen. Sitten ajellaan Jeddan itäpuolelta Jeddan pohjoispuolelle reilun tunnin verran. Päiväkeikat on kivoja, koska silloin näkee maisemia...... olen kyllä nähnyt lukuisia kauniimpia ja myös järjestelmällisempiä kaupunkeja kuin tämä. Aina jotain mukavaa näkyy; tänään bongasin Gulf-merkkisen ihanan 60-lukusen huoltsikan ja kotimatkalla katselin lentokenttäosuudella satoja isoja kaksikerroksisia jumbojettejä. Lentokenttäkin on vaaaltaava.
Ranta-alue on aidattu ja lukittu. Jäsenkortilla, eli sairaalan henkilökortilla pääsee sisään maksettuaan 50 Rialia eli about kympin. Alue on noin potkupallokentän kokoinen hiekkaranta, siellä on aurinkovarjoja ja -tuoleja eikä ruuhkaa. Kahvilasta saa juotavaa (alkoholitonta!!!) ja grilliruokaa ja sukelluskaupasta paineilmaa ja painoja. (mutta ei sukelluspareja).
Jeddassa ei ole julkisia, avoimia uimarantoja olenkaan, eikä näita aidattujakaan kovin monia. Uimarantakulttuuri ei yksinkertaisesti vain kuulu tähän maahan. Kuinka ollakkaan, noin puolet rannalla oljoista näyttäisi ainakin silmämääräisesti olevan paikallisia perheitä asianmukaisissa varusteissa. Ahmed pönöttää tuolissa uimahousuissaan vierellään mustiin löysiin kankaisiin kääritty puolisonsa ja toisella puolella loikoilee silikonivahvistuksensa postimerkein peittänyt Lady Gaga imitaatio. Maksaneeko vaivaa pohtia naisen asemaa tai muita moraaliseikkoja tässä maassa?
Punaisen meren vesi on näillä leveysasteilla about +30, siis ihanteelinen suolavesikylpy. Rantariuttakin täyttää sukellusvaatimukset, mutta pyrkimykseni on ehdottomasti laivakeikoille ulkoriutoille. Siksi tyydyn kommentoimaan tätä aktiviteettia tällä hetkellä ainoastaan toteamalla "kaikki muu kuin sukellus on turhaa".


Ihan käypänen beach

 Koska rannalle on kasautunut enemmän euroopalaisia kuin mihinkään muualle, ja myös monia sukeltajia, on se vallan tavattoman hyvä paikka verkostoitua. Siis buukata itsens laivasukelluksille. :)
Paikallisväestö ei juuri ymmärrä sukelluksen päälle. Miksiköhän, hyvät apajat olis vieressä.
Ihan hakematta tässä kyllä tulee mieleen kaksi muutakin b-alkuista sanaa: byrokratia ja bier.
Toista riittää, toista ei ole; arvatkaapa, kumpaa kaipaan?
Työviikko alkaa huomenna, Euroopan lauantaina.

Hämmästyttää kummastuttaa

King Abdulaziz Medical Center, Jeddah

Ensimmäinen perehdytysviikko on takana, nyt alkaa viikonloppu. Olen selvitellyt kunnialla läpi kaikki vaaditut kymmenet testit. Lääkelaskut täydellisesti vaatimusten mukaan :) ja osasin myös lepositeiden käyttöprotokollan kuin ihmeen kaupalla. Paperityöt eivät ole vähentyneet, päin vastoin.
Koko viikon istuimme 9 tuntia päivässsä kuuntelemassa esitelmiä mitä tarpeellisemmista aiheista ja mitä erikoisimmilla englannin korostuksilla  luennoituna.    
Viikon aikana olen muodostanut käsityksen tämän maan tämän sairaalan hoitomalleista. Hyvän hoidon punainen lanka on ehdottomasti olemassa ja sitä myös toteutetaan. Kulttuurista johtuen perustehtävä vain tuntuu uppoavan kaiken maailman byrokratiohin ja muihin höpsötyksiin... pois potilastyöstä.
Itsenäiseen työhön tottuneesta tuntuu kovin kummalliselta odottaa lääkärin määräysta tipanlaittoon tai hakea hoitajakolleega tarkistamaan insuliiniruiskussa olevia millilitran osia, sanomattakin on selvää, että kaikki vahvistetaan nimikirjoituksella. Jo mainitsemani kieliongelman takia, (englannin aksentit ovat kauempana toisistaan kuin Rymättylän kalastajan ja Tuupovaaran metsurin puheet) on kirjalliset määräykset tietty ehdottoman hyviä. Ja ainahan jaettu vastuu on pienempi vastuu, vai onko?
Kirjaamista on korostettu paljon; jos et ole kirjannut, et ole tehnyt. Tämä on hyvä. Sähköinen potilastietojärjestelmä on käytössä jo joissakin yksiköissä, kaikki lääkärit vain eivät halua käyttää konetta vaan kirjoittavat kynällä....tämän olen kuullut ennenkin. Puolenpäivän tutustumisen jälkeen olisin ihan valmis kehumaan amerikalaista QadraMed järjestelmää, se on erittäin looginen. Strukturoituun kirjamiseen asti ei päästy, sitä en kommentoi.
Siis modernia on, mutta kaikki puhelinliikenne toimii hakulaitteilla. Eikä lankapuhelimiakaan näytä olevan tiheässä. Käsihygienia on elintärkeää, mutta käsidesiä näkyy kovin harvoissa paikoissa ja vihkisormuksen (!) käyttö on sallittua. Työvaatteet kyllä pesula muotoilee ja lyhentää sopiviksi, mutta itse ne pitää pestä ja silittää.
Kultturisidonnaisia asioita on paljon ja tärkein niistä on perheen ottaminen mukaan hoitoprosessiin, täällä kukaan ei sairasta yksin. Monilla potilailla on sairalaassa ns. "sitter" vuoteen vieressä. Tämä sitter on joku nimetty perheenjäsen, joka pitää potilaalle seuraa ja vahtii tietty myös henkilökuntaa yötäpäivää. Kyllä, hän nukkuu yönsä potilaan vuoteen vieressä lattialla! Taas olin onnellinen, että olen leikkaussalihoitaja, olis aika ikävää kompuroida lattialla nukkuvien beduiinien yli potilasta hoitamaan yön pimeydessä.

Vain yksi kalpeanaama

Potilasohjaus ja -opetus ovat erittäin paljon painotettuja asioita, nimen omaan perheen opetus on tärkeää. Niinpä verensiirtopotilaan perheelle kerrotaan toimenpiteestä syineen seurauksineen ja heitä myös kannustetaan luovutttamaan verta.
Leikkaussaliin menen lauantaina. Käytävällä katselin materiaalitoimituksia ja löysin onnekseni kertakäyttöisiä leikkaustakkeja, toivottavasti myös peittelyt on samaa amerikkalaista linjaa.:)    
Ihminen on sopeutuva olio, kaikkeen tottuu. Ainahan olen pukenut mustan puvun ulos lähtiessäni ja ainahan meillä on sairaalan käytävillä riveittäin valkoisiin mekkoihin pukeutuneita miehiä kumartelemassa rintamasuunnassa.
Edessä olevan viikonlopun ajattelin käyttä kaupunkireissuun ja sukellukseen. Ilmaisbussit vievät tältä aidatulta alueelta aikataulun mukaisesti ennalta sovittuihin kohteisiin. Kätevää. :)

A niin kuin ABAYA

Abaya on naisten Lähi-idässä käyttämä päällysvaate. Sen alkuperäinen tarkoitus on peittää kaikki naisellinen kauneus kaikilta muilta kuin siltä / niiltä miehiltä, joille kaikki ihanuus on erityisesti sallittu. Näin määrää uskonto ja kulttuuri, joka Saudi-Arabian kyseessä ollessa on yksi ja sama asia. Peittopakko koskee kaikkia naisia säätyyn ja uskontoon katsomatta.

Suunistus sujuu, tämä rouva näkee

Perinteinen abaya alkaa päälaelta ja jatkuu kartiona aina varpaisiin asti, mikään ei indisoi edes kulkusuuntaa paikallaan seisovasta naisesta. Varsin rivakasti ja varmasti nämä naiset kuitenkin mustissa hupuissaan askeltavat kaduilla törmäilemättä, vai onko aina kyse tutuista  reiteistä?
Vapaamielisempien miesten vaimot ja tyttäret ulkoilevat silmät näkyviin jättävässä hupussa, tai jopa kasvot kokonaan paljastavassa huivisysteemissä.

Länsimainen hapatus muodin  ja käytännöllisyyden valepuvussa on kuitenkin rantautunut tähänkin konservatiiviseen maailmaan.  Varsinkin toisuskoiset vierastyöläiset käyttävät hihallisia, siis käytännöllisiä, pitkiä palttoita. Musta väri on must, mutta kirjailut ja koristelut sallittuja mitä suuremmassa määrin.        

Vähemmän joulukuusta muistuttavan, vaatimattomamman, mutta tavallisen naisen kaupunkireissuille sopivan vaatteen saa basaareista 15-20 eurolla.

Ostoskeskusten ilmastoiduissa kaupoissa on tarjolla muslimimaailman Diorien ja Chanellien luomuksia tuhansilla euroilla. Näilläkin on taatusti ostajakuntansa.
  

eikö kauppa käy?

 Katukuva on kohtuullisen mustavalkoinen pukukoodista johtuen. Jos tuttuja tulisi huputettuna vastaan, näinköhän noita tunnistaisi?
Huivia ei ole pakko käyttä, ellei oma uskonto sitä vaadi. Siis minä kuljen huivi repussa.
Sitten se pohdinta:
-leikkassalihoitaja on tottunut työssään liikkumaan pitkissä helmoissa, siis no problem.
-kaavun alle voi pukea mitä tahansa, tai sitten ei.
-näillä maailman nurkilla pelätään kovasti terrorismia; kokohuppuista"naista" ei epäillä, täälläkään. Olenko lukenut liikaa dekkareita?
-työvaattet on sairaalassa länsimaiset, niiden kanssa sopii hyvin peittää kasvonsa kokonaan, vaikka muut muodot ovatkin näkyvissä.
-kovin kimaltavat paljettiluomukset, kuten oheisella  kauppiaalla, voidaan katsoa myös liikenneturvallisuuta edistävinä heijastavina vaatteina, musta on tunnetusti turvaton väri pimeallä.


Ai miten kuvasin? Mustan mekon päällä voi kantaa etupuolella mustaa reppua, jonka päälle voi sijoittaa mustan kameran ja laukoa ilman suuria tähtäilyjä ilman salamaa........ eipä kukaan kiinnittänyt kummemmin huomiota basaarialueella. Pimiäähän siellä on:)
Ja kyllä, nainen voi liikkua itsekseen. :)





                         

"Suomi elää metsästä......

... ja paperiteollisuudella on tärkeä osa elinkeinoelämässä", opettiin 1970-luvulla oppikoulussa. Mielipiteitä on sen jälkeen hieman muokattu ja paperin kulutustakin järkiperäistetty. Saudi-Arabialla näyttää kuitenkin olevan rajattomat paperi- ja ennen kaikkea "paperityöläisvarannot".
Ensimmäisen sairaalaan- ja työhönorientoitumispäivän jälkeen olen ihan pihalla kun lumiukko. Täällähän sille käy kehnosti.
Koko päivän 12 hengen joukkoamme kuljetetiin virastosta toiseen ja byrokraatin luota toiselle kuin pässejä narussa: rekisteröidy sinne ja kirjaudu tänne, allekirjoita tuo, sitten kun olet saanut sen sieltä, vie se tuonne, leimauta siellä ja kopioi tänne, jne ihan loputon määrä ohjeita ja määräyksiä, jotka ulottuvat kuukausien päähän. Sanomattakin lienee selvää, että papereista iso osa on präntätty arabiaksi.
Sähköisesta tiedonsiirrosta- tai jakamisesta täällä ei ole kuultu, (tietokoneeseenhan ei voi lyödä kaiken varmistamaa leimaa) ja jos samassa huoneessa 2 ihmistä tarvitsee kopion jostain lanketista, on molemmilla tietty omansa. Paperiton toimistoideologia olisi oiva tuontituote tänne, jos leimoista päästäisiin.
Tullessani minulla oli jo peukalohangallinen "leimattuja papereita" mukana, se on vain alkusoittoa :)
Sairaalassa näyttää olevan kovin kansainvälistä työvoimaa, jotka lieneevät selvitelleet tiensä byrokratiaviidakossa, siis ei varmaan "mission imposible". Mietin ainoastaan, ehdinkö rekisteröityä kaikiin vaadittuihin instansseihin, ennen kuin tämä vuosi on ohi. :)
Paperimiehen tytär biisiä en tähän siteeraa, koska taatusti aion yrittää!

Kauas on pitkä matka......

...mutta Jeddaan Saudi-Arabiaan lentää Helsingistä näköjään samassa ajassa kuin kovin kotoisille Kanariasaarille. Turkin EU-kelpoisuutta voidaan miettiä monelta kantilta, mutta jos lentoyhtiön palvelutaso tai lentokentän siisteys ja toimivuus mitään painavat, annan puoltotäänen näitä logistiikkaasioita käsittelevälle komissiolle.
Samanhenkisten satunnaisten matkajien kohtaamiset ovat aina mukavia, maailma parani kummasti Helsinki-Istanbul välillä. Turkkilaisen liikemiehen ja Darfuriin matkanneen rauhanvalvojan kanssa käydyissä keskusteluissa ainoastaan Istanbulin katujen talvikunnostusta hankaloittava tuhatvuotinen infrastruktuuri jäi korjaamatta. Kaikki muut aiheet JomKippurista Temppeliaukion kirkkoon ja tekstiiliteollisuuden halpatuontiongelmiin saatiin hyvvään kuntoon.:)
Jatkolennolla Jeddaan olin ehdottomasti alipukeutunein nainen, siitäköhän johtui, että kukaan ei puhunut mitään? Lennon highlight oli nähdä Medina ilmasta, eivät säästele energiaa moskeijan ja ympäristön valaisussa. Se energiapolitiikasta ja ilmaston lämpenemisestä, lämmintähän täällä on jo nyt.
Lentokentällä kääriydyin puolenhehtaarin mustaan laskuvarjoon. Kyllä on hankala asuste, jos jotain pitää kantaa. Ostan uuden ja paremman, kun löydän kaupan.
Maahantulomuodollisuuksilla on peloteltu paljon, vähemmillä tsekkauksilla pääsin läpi kun koskaan olen päässyt turistina Egyptiin. Kaikkine kuvauksineen ja puheineen alle tunti. Totta, yöllä ei ole ruuhkaa, voin vain kuvitella kilometrien jonot päiväaikaan.
Kentällä minut vastaanottanut arabi antoi 200 paikallista rahaa ja ohjasi minut hyvin ilmastoituun pikkubussiin.
Sitten ajettiin melkein tunti pellit rymisten pimeitä autioita moottoriteitä jonnekkin..... nyt tiedän olevani 50 kilometrin päässä Mekasta Jeddan itäpuolella.
Asuinalueen portilla  antoivat avaimen ja veivät asuntoon. Puoli litraa vettäkin sain ihan tervetuliaisiksi.
Ulkona on lämmintä lähes 40, alue täynnä identtisiä kerrostaloja...... opin kyllä suunistaman ja löytämään kotini.
Orientaatio alkaa aamulla, saan ehkä oman netttiyhteyden ja ties vaikka paikallisen puhelinliittymänkin.
Suorittamani tutustumiskävelyn perusteella Eppuja mukaellen; ..."tuuli kuumasti puhaltaa selkään, se eteenpäin vie.........."

Helpommallakin voisi päästä

Vuosi Saudi-Arabiassa kuulostaa äkkiseltään helpolta, ei pakkasta viime talven malliin eikä lumitöitä. Eikä autoakaan tarvitse raapia puhtaaksi jäästä, saatika ajaa sitä.
Perheen perinteitä noudattaen, (setäni työskenteli rakennusviennin parissa Lähi-idässä)  kahlasin läpi puolen vuoden hakuprosessin menestyksekkäästi ja 18.10. lennän täältä räntäsateesta lämpimään Jeddaan Punaisen meren rannalle.
Vuoden retki uuteen ympäristöön vaatii paljon byrokratiaa ja "elämän alasajoa", elämä Suomessa on varsin kontrolloitua. Tulevaan vuoteeni sisältyy työskentelyä King Abdulaziz Medical Cityn leikkausosastolla ja toivottavasti paljon sukellusta mahtavassa Punaisessa meressä. Tulevaisuudestani tiedän hyvin vähän, tiistaina ensi viikolla olen jo viisaampi. Arabiaa osaan sen verran, ettei kukaan myy minua torilla, ainankaan halvalla. Työt tehdään onneksi englanniksi.
Sukelluskamojen lisäksi otan mukan mustan kaavun ja jo aikanaan partiossa opetetun "reippaan retkimielen".
Ympäristön toiveesta ja omaksi ilokseni jaan kokemuksiani sanoin ja kuvin "ei kovin vieraanvaraisesta" Saudi-Arabiasta. "Kuningaskuntani säilyy vain niin kauan, kun sinne on vaikea päästä ja kun tehtävänsä suoritettuaan ulkomaalaisen ainoa tavoite on lähteä pois" sanoo King Abdul Aziz Bin Saud.
Näillä eväillä haasteiden kimppuun!