Rauhallista Joulua Omanista

.... tasapuolisesti kaikille lukijoille.
Joulu sujuu sukelluksen merkeissä. Joulurauhanjulistuksen aikaan katselin tänään pohjassa nukkuvaa leopardihaita, olis varmaan voinu silittääkin :)
Hotellin respassa (ainut nettipaikka) laulaa juuri Bing Grosby valkoisesta joulusta ja oven pielessä töröttää komia joulukuusi. Kyllä tämä tästä, tuikkukynttilöitä on mukana ja ravintola tarjoilee myös punaviiniä.
Nauttikaa perinteistä, minä nautin uusista asioista.
Uudelle vuodelle toivon maailman rauhaa ja maailmantalouden paranemista.

Ranskalainen pikkujoulu

Joka vuosi tuntuu pikkujoulukausi ainakin suomalaisessa lehdistössä kirvoittavan jutun juurta; kuka on mokaillut ja kuinka pahoin yms galluppeja näyttää edelleen olevan. Luulen kuitenkin, että sekä ravintola- että taksiyrittäjien harmiksi pikkujoulut ovat vain varjo vuosikymmenten takaisista bakkanaaleista.
Tässä totaali jouluttomassa maassa ulkomaalaisten ryhmittymät järjestävät omia suljettuja bailujaan. Nyt minulla on kokemus ranskalaisten rakentamasta joulunaluspartysta.
Aika: keskiviikko 13.12, alkaen klo 2230, ilmoitettu aika klo 2100.
Paikka: Sierra Compound, muutaman tuhannen expatriotin "kylä" tässä ihan lähellä. Paikallinen juhlasali, joulukuusikin oli koristeltu
Baari: suppea, mutta oikea tarjonta
Buffet: keskitason työmaaruokalan juttuja, jouluun viittasi kuiva kalkkuna. Ranskalaista oli ainoastaan jälkiruokapöydässä ollut "jouluhalko", sukläämössöön kääritty sokerikakku.
Musiikki: discoteknoa, heiluvilla värivalotehosteilla ryyditettynä
Ohjelma: uusiin ihmisiin tutustuminen :)
Pöytäseurueeseeme kuului:
-kansaneläkeikäinen kummisetäfiguuri, sanoi olevansa alunperin egyptistä, mutta nyt irlantilainen
-mafioson vaimo, noin 25 v, Etiopiasta
-irlantilainen hippimies, jonka isoisä oli Sulo Ivalosta. Lappalaiselta poromiesesi-isältään hemmo oli oppinut tekemään viinaa hunajasta, hiivasta ja vedestä. Ihan kamala rankki.
-Saudi Airlinesin pilotti, keski-ikäinen teekutsuliikkeen kannattaja jenkki
-lentäjän vaimo, ilmiselvässä plastiikkakirurgiakierteessä oleva hienostorouva. Tuli mieleen se kauuniiden ja rikkaiden Taylor, tällä rouvalla kyllä suu vielä aukesi. Poskissa oli silikonit vähän päässeet valahtamaan....
-kansaneläkeikäinen mukamas ranskalainen alkoholisti homoseksuaali. Puhu sujuvasti venättäkin, kaikesta kännäämisestä huolimatta, vai juuri siksi?
-edellisen poikaystävä, about 25v hyvin pienikokoinen ja varsin sivistynyt arabipoika
Että tämmössessä seurassa teknoyökerhossa: varsin mielenkiintoista, mutta ei kovin mukaansa tempaavaa. Pahoja skandaaleja en nähnyt, vaan enhän minä niitä ihmisiäkään tuntenut. Jokunen kaatuminen tanssilattialla, ei muuta häiriötä. Tarpeetoonta lienee mainita, että olimme ensimmäisten kotiinlähtijöiden joukossa, aamulla alkoi sukellustyöpäivä.
Sitten politiikkakatsaus. Eduskunnassa riidellään, saako Patria myydä Saudi-Arabiaan aseita? Jos aseet ovat osa vientiteollisuutta, käyttääkö joku muu valtio sitten niitä eettisemmin, kuin tämä diktatuuri? Saudit näyttää valtaavan alaa myös rauhanomaisesti, yks prinssi osti ison osan Twitteriä sun muita medioita ja sommittelee myös oman tv-kanavan perustamista. Tuleeko tällä osaomistuksella sitten oikeus vaatia shariaa myös näihin  aiemmin vain länsimaisten käsissä olleisiin hapatuksiin ja tapain turmelijoihin.
Eiköhän nämä saudit ole kuitenkin turvallisempi vaihtoehto ostamaan kranaatinheittimiä kuin Pohjois-Korea. Pieni ja takapajunen maa, mutta pistää helposti maailmankirjat melkein sekasin.
Eikös se kaikkien maailmanjohtajien kliseinen joululahjatoive olekin maailmanrauha?
Rauhallisia jouluvalmisteluja, minä menen sukeltamaan :)

Home Sweet Home

Jo toista viikkoa olen nauttinut aurinkoisesta ja helteisestä säästä. Suomen lumettoman marraskuun jälkeen tämä valoisuus on mukavaa. Muutamia kertoja sain aamulla raaputella auton tuulilasia puhtaaksi jäästä, ei ollu kivaa. Työpäivän jälkeen oli taas ihan pimeetä.... Saimaan ranta oli jääsohkassa viimeisenä iltana saunoessani, menin silti säkkipimeään veteen.
Valkosormisuuteeni puuttunut erikoislääkäri kehoitti minua harkitsemaan lämpimämpää asuiympäristöä. Totta kyllä, täällä ei juurikaan koske sormia. Siis yksi hyvä peruste lisää asua ainankin toistaiseksi tässä kummallisessa maassa.
Vuodentakaiseen kokemukseeni verrattuna byrokratia on hävinnyt; tai ainakin nyt se rullaa kuin rasvattu salama. Tai sitten nyt on oikeat ihmiset hoitamassa oikeita asioita.
Täällä Alainin firmassa töissä oleva henkilöstöbyrokraatti sai käteensä asiallisesti Suomen ulkoministeriössä ja Saudi-lähetystössä leimatun avioliittotodistuksen kuukausi sitten, evästyksellä "toimi!" Meni melkein 2 viikkoa, ennen kun sain sähköpostiini ns kutsukirjeen toimitettavaksi Saudi-lähetystöön viisumia varten. Seuraavana arkipäivänä, eli maanataina menin lähetystöön ja kerroin haluavani lentää lauantaina. Tyttö sanoi, että 7 päivää kestää saada leima, mutta katsotaan.... soitti seuraavana päivänä, että viisumi on valmis.
Siispä lensin lauantaina suunnitelman mukaan, juuri ennen myrskyjen alkua.
Maanantai-aamuna kävin oleskelulupaa varten tarvittavassa terveystarkastuksessa ja se se vasta olikin hauska kokemus. Autonkuljetta puhui asioistani klinikalla mustien möykkyjen kanssa, maffi english.
Yläkertaan verikokeeseen, ole hyvä. Tässä vaiheessa jo harkitsin pakenemista, näytti aika kamalalta paikalta. Tunsin suurta helpotusta, kun näytettä tuli ottamaan aasialainen hoitaja. Niin mieli muuttuu kun vaihtoehdot on jotain vielä hurjempaa :) 1 putki verta, hiv, se riittää. Veriryhmä selvitetään kysymällä.
Sitten pitää ottaa keuhkokuva, etten vaan sairasta tubia. En tiedä laittoivatko kasettia 60-luvun koneeseen, enkä kanna siitä huolta. Kaikki abayat päällä, seiso tuossa.... valmis. En edes tiedä seisoinko oikeassa paikassa, vaan väliäkö tuolla. Pykälät tuli täytettyä, vastaus on valmis huomenna aamulla.
Ymmärrettävää, että tulos selviää nopeasti, kun kyseessä on vain rasti ruutuun tehtävä. Asiakasta ei konsultoida. Reilu vuosi sitten syyni oli tarkempaa, piti olla todistukset sairastetuista lastentaudeista ja negatiivinen raskaustestitulos yms. Tottahan sellaisen tietomäärän analysoimiseen menee viikkoja....
Sanomattakin on selvää, että tuo jonkun prinssin omistama klinikka tuomitsi minut täysin terveeksi kaikilta osin.... olisivatkohan edes huomanneet, jos olisin istunut pyörätuolissa tai kärsinyt pahasta astmasta. Tuolla paperilla sitten hakemaan lopullista oleskelulupaa, iqamaa.
Senkin kuuluu kestää parisen kuukautta, minun tapauksessani kokonaista 9 päivää! Edelliseen elämääni tässä maassa verrattuna minulla on nyt ihmisoikeudet. Saan pitää passini itse ja minulla on jatkuva exit-entry viisumi eli saan lennellä ulkomaille ihan mielihalujeni mukaan ilman etukäteisiä (2kk) anomuksia jollekkin hallintotyypille.
Suomen lehdistössä on viime aikoina keskusteltu Patrian asekaupoista Saudi-Arabiaan. Kaupat pitäisi perua, koska tämä on epädemokraattiinen ja diktatuurinen ja ties mitä valtio. Ihan totta, tuon epätasa-arvon allekirjoitan. Luulen, että byrokraateilla on eri linjat eurooppalaisille ja aasialaisille hakemuksille: Eurooppalinja oli ainakin nyt tosi sujuva:)
Matkalla tänne jouduin kivalle aikamatkalle 70-luvun neukkulaan. Yölento Istanbulista Jeddaan oli peruttu, joten veivät 5-tähden hotelliin nukkumaan. Marmoria ja kokolattiamattoa ja krumeluuria, lisämausteena baarissa näyttäviin juhla-asuihin pukeutuneita turkkilaisia naisia. Huone oli about puhdas ja suihkussa lämmintä vettä. Aamiainen oli kamala, kahvikin näytti vanhalta teeltä ja maistui ...., palvelu huonompaa kun Moskovskaja-hotellissa Breshnevin aikaan. Tulipahan käytyä Istanbulissa.
Lennon peruuntumisen syy oli mielestäni hyvä, ekologinen peruste. Aamulennolla meitä oli yhteensä 35 matkustajaa, osa edellisen päivän iltalennolta yhteyksien vuoksi myöhästyneitä, osa yölentolaisia ja osa oikeesti aamulentolaisia.... siis kovin vajailla koneilla lentäävät. Henkilökohtainen hiilijalanjälki kasvaa kauhiasti tuommosilla reissuilla.
Tänään on "perjantai" ja naapuri compoundilla ranskalaisten joulubileet; kiva nähdä mitä juhlaan kuuluu. Huomenna on taas sukellusta, se on kivaa. Typpibalanssinikin alkaa palautua normaaliksi 6 viikon sukellustauon jälkeen:)
Muistakaa marttojen neuvo jouluhösötyksessä: jos ette aio viettää joulua komerossa, ei sitä tarvitse joulua varten siivota.

Magic Kingdom osa 2/ kivusta nautintoon on matkaa.....

.....pelottavan vähän, jos edes sitäkään.... Biisi on nimeltään Hiekka, Apulannan tekoja. Sopii nimensäkin puolesta aavikkovaltioon. Duuni oli se kipu, nyt kerron nautinnoista :)
Työ on vain osa, vaikka kyllä varsin välttämätön osa elämää. Olen jo todennut, että viikossa on 168 tuntia, joista vietin sairaalassa 50-60, siis reilu 100 jäi ihan omaan käyttöön. Alunperin halusin Jeddaan, koska sukellus on jo yli 30 vuotta ollut tärkea osa elämääni ja Punainen meri on tunnetusti hieno sukellusmesta. Nyt voin jälleen todeta, että urheilusukellus on (hauska) täydellinen harrastus. Ilman sukellusta olisin palannut maitojunalla Suomeen.
Elämä on pitkälti sellaista, miten sen itse muotoilee ja miten asioihin suhtautuu. Minä päätin hypätä uuteen /sukellusmaailmaan ja uskaltaa muitakin ennen kuulumattomia juttuja. Lopputulos on mielestäni loistava.
Mukana on varmaan myös aimo annos hyvää tuuria ja onnea (mielestäni ansaitsen sen), tapasin oikeita ihmisiä heti seikkailuni alkumetreillä. Tämä vaati avointa mieltä, never say never.
Beachillä kuulema näytin epätoivoiselta... etsiskelin vain sukellusparia. No, olin aamulla sukeltanut jonkun egyptiläisen alottelijan kanssa, varsin työläs keikka. Tyyppi oli varmaan ostanut Open Water-lisenssinsä josta Kairon basaarista, halvalla. Kalliimmilla korteilla myös osataan sukeltaa...
Sveitsiläinen sukellusfriikki, kouluttaja Alain Mathys näki ahdinkoni ja lupasi sukeltaa kanssani ensi viikolla. No, siitä sitten poiki lisää sukellusta ja muutakin sukellusaiheista puuhaa, PADI-kouluttaja kurssikin talven mittaan. Sukellusihmisille tiedoksi: suosittelen vahvasti Padi-uran aloittamista jostain vähän helpommasta kuin kouluttajakurssista. Minä kuitenkin tein sen(kin).
Elämä muotoitui pikkuhiljaa: sairaalassa teen sen mikä on pakko, vapaa-ajalla sen minkä haluan ja voin. Sanomattakin on selvää, että ajatusmaailmani ei ollut National Guards -sairaalan hengen mukainen, tein vaan just sen mikä on tarpeellista, en yhtään enempää! Suomalainen tarpeellinen on kovin vähän aasialaiseen terpeelliseen verrattuna. Siis työtä niin vähän kuin mahdollista, täysin vastakohtainen  ajattelu entiseen elämääni verrattuna.
Osaamistani ja pärjäämistäni sukellusmaailmassa en koskaan epäillyt, vain ja ainoastaan uusi tulevaisuus herätti ajatuksia. Uskon kuitenkin kohtaloon, karmaan ja hyvään tulevaisuuteen. Siksi olen sanonut "eläkevirkani" irti "Etelä Saimaan keskusssairaalassa" ja jatkan elämääni Alain Mathysin aviovaimona Jeddassa. Tavoitteenamme on sukeltaa tulevaisuuteen yhdessä, männes näkkee mihin meriin päädymme.
Sota-aikoja on viime aikoina muisteltu ainakin lehdistössä ja uskon talvisodan ajatukseen: ei saa jäädä tuleen makaamaan.

Viikon olen entisessä kustannuspaikassani leikkuussalissa puuhastellut ja olen jo nyt saanut ammatillisen itsetuntoni takaisin. Kiitos Indrekille, Jukalle (Kettunen), Arturille ja Beatalle ja kaikille muille, jotka uskotte ammattitaitooni leikkausssali sairaanhoitajana. National guards ei saanut minua tapettua.
Tänään saunoin Hinkanrannassa. Pohjoisesta tuulee, ilma on about 0 ja vesi jotain plussalla. Siis tietenkin uin... kaipaan Punaiseen mereen ja kotiin Jeddaan.
Kaiken kokemani ja kokemuksistani oppimani perusteella uskon nyt, että kaiken muutoksen/ parannuksen alku ja juuri on peiliin katsomisessa. Mitä minä voin tehdä parantaakseni omaa elämääni? Omia asenteitani voin muuttaa, antaa muiden kiukutella ja syytellä muita omasta kohtalosta; this is my life!
Yleisön pyynnistä blogi jatkuu, edelleen toivon ideoita ja kommentteja.

Magic Kingdom osa 1/ Tehtävä suoritettu

Vuosi on tässä omituisessa maassa lusittu ja sen tein, minkä lupasin. Minulla oli vuoden työsopimus tuohon itseään sairaalaksi nimittävään kuninkaan henkivartiokaartin ylläpitämään aikuisten päivähoitolaitokseen, yhtään työpäivää en ollut pois. Siis olen erittäin itsepäinen tyyppi, viisaampi olisi varmasti jo antanut
periksi.
Tulin tänne seikkailumielessä ja ajettelin olevani ammatitaitoinen sairaanhoitaja. Odotin oppivani uusia juttuaja, ja ajattelin voivani myös hyödyttää uutta työyhteisöäni osaamisellani. Ajattelin myös, että hoidon täytyy olla hyvin korkeatasoista ja vaativaa tässä sairaalassa, koska etukäteen täyttämäni pumaskat vaativat erittäin laajaa ja monipuolista osaamista. Tiedän myös olevani kohtuullisen fleksiibeli työtapojen ja toimien suhteen, enkä hermostu ihan pienistä ohjelman muutoksista. Ajatuksena "noinkin voi tehdä, mitä muuten teet?" ei ole vieras mutta mutta......
Nyt olen vuotta viisaampi ja tiedän olevani ammatillisen osaamisen ja joukkoihin sopeutumisen, uusien työtapojen oppimisen ja hyväksymisen sekä nöyrän palvelualttiin asenteen omaksumisen suhteen täysi  nolla. Siis leikaussalihoitajana ihan yhtä hyvä kun kuka tahansa nainen kadulta. Täällä lienee jono  Manillaan asti :) Kumman kasvattava kokemus, kun tajuaa pudonneensa ammatillisesti ihan pihalle ja samalla suorittavansa hidasta, mutta varmaa ammatillista itsemurhaa.
Papereita siivotessa luin joitain alkuviikoilla luennoilla kirjoittamiani kommentteja. Onneksi en silloin tiennyt, kuinka oikeassa taivasteluissani olin. Jos olisin oikeasti tiennyt työni tulevaisuuden, olisin varmasti heittänyt kirveen kaivoon. Suomessa pidin työstäni, enimmäkseen, enkä aamulla ensimmäisenä ajetellu voi v....! Kun työtä on tehtävä omaatuntoaan vastaan ja "think about the money" kommenttien saattelemana, rasittuu pää ihan kauhiasti. Sressi ei vähene kelloon tuijottamisella ja tuntien ja päivien laskemisella...
Työyhteisö oli jakautunut jengeihin ihan niin kuin kaikissa sairaaloissa ympäri maailman. Täällä kuiten jengien reviirit ovat mafiatasoa, eikä ulkopuolisia hyväksytä. Omaa "osaamista" suojellaan raivokkaasti ja muita puukotetaan selkään vapaasti ja avoimesti. Eurooppajengi on sairaalassa äänestänyt jaloillaan jo pitkään, siis ei mitään henkiinjäämis mahdollisuuksia. Arabien tai aasialaisten kanssa on vaikea päästä enempiin puheisiin kieliongelmien takia; en oppinut tagaloa tai edes arabiaa. Ryhmät pysykööt omissa kulttuureissaan. Lisäksi täytyy muistaa, että eri henkilöstöryhmät eivät juuri kommunikoi keskenään.
Mitä se semmonen tiimityö on, jokainen ajakoon vain omaa etuaa.
Kukas siitä potilasparasta sitten välittää? Omaiset päivystää leikkausosaston ulkopuolella väsymättä, illan tullen nukkuuvat siinä oven edessä tarpeen mukaan. Tietyt pykälät potilasturvallisuuden yms nimissä kyllä täytetään, mutta harvat muistavat sanoa edes hyvää huomenta potilaalle. Oman selustan  turvaaminen on enimmäksen "hauki on kala" tasolla. Rättikaavake on täytettävä kaikilta osin, oli kyse kokopäivän laparotomiasta tai lonkan suljetusta paikoilleen asettamisesta. Mieleen tuli ajoittain sopulilauma, joka sokeasti seuraa johtajaa, ja menee mereen...
Selustan turvaamiseen liittyy myös totaalinen oman vastuun kantamisen puute. Minkäänlaisia omia päätöksiä ei saa tehdä, kaikki luetaan säännöistä ja määräyksistä. Jopa instrumenttikorivalinnat on määrätty, omaa mielipidettä ei ole. Jos jotain puuttuu valikoimasta, se on aina Riad´in vika, kun ei pääkallonpaikka toimita. Rankaa puuhaa.
Johtaminen ja alaistaidot olivat myös kovin outoja. Johtajat eivät edes yrittäneet peitellä selkeää suosikkijärjestelmäänsä, tasapuolisuus ei ole täällä mikään hyve eikä sellaista tarvi edes ajatella. Rasismi ja rotuoppi jyllää täälläkin, usein uskonnon varjolla. Oma tavoitteen saavuttamiseksi ja aseman parantelemiseksi kaikki keinot on sallittuja, nuole ja puukota ihan tarpeen mukaan. Isolla osalla henkilökuntaa oli myös vaikeuksia ymmärtää, miksi siellä sairaalassa oikein käydään: no rahan takia! Mutta pitääkö sitä varten myös tehdä töitä, onks pakko jos ei taho? Tottahan kunnon mukava pomo antaa eri vapauksia.... ainahan tuolla noita vähemmän co-operatiivisia / vääräoppisia valkonaamoja löytyy...
Nyt olen jo toista viikkoa toipunut kokemuksestani ja painajaisetkin ovat enimmäkseen häipyneet. Niinhän se on, että yrittänyttä ei laiteta ja kaikki mikä ei tapa vahvistaa..... nyt pitäis miulla olla siis kovin vahva olo.
Työ on kuitenkin vain osa kokonaiselämää, hyvät ja huonot kokemukset pitää laittaa samaan kuppiin.  Mieli pitää pitää avoimena, kehnotkin kokemukset ovat oppia ikä kaikki.
Magic Kingdom osa 2 on positiivinen juttu :)

Korkeantason terveyskasvatusta

Jo alakoulussa opitaan, että tautien ennalta ehkäisy on helpompaa kuin hoito. Kumisaappat loskalla ehkäisee flunssaa ja liukuesteet talvikengissä luunmurtumia. Isoja terveysongelmia on täälläkin, vaikka torireissuilla jäätä näkee vain myyntitiskeillä. Kyllä, täällä myydään jäätä.
Saudit ovat maailman lihavin kansa, vielä isompia kun amerikkalaiset. Supermarketin kassajonossa kärryjen sisältöä katsellessa en hämmästy, että xxl-koko on täällä vaatimaton ja diabetes lähes kaikilla keski-ikäisillä. Tyyliin kuuluu lisäksi liikunnan totaalinen välttäminen, auto ajetaan aina oven eteen. Ihan ymmärrettävää, kyllä varmasti hiottaa ja väsyttää raahata sataa kiloa reilun 40 asteen kelissä :)
Lokakuussa on täällä vietetty rintasyöpäkuukautta, kampanjaa vetää varsin näkyvästi hänen kuninkaallinen korkeutensa prinsessa Reema. Harmittavan paljon täällä näkee käsistä karanneita syöpäpotilaita. Kaikenmaailman syöpää on paljon, rintasyöpä on naisten yleisin syöpä tämänhetkisenkin tilastoinnin mukaan.
Vaan näitä asenteellisia hoito-ongelmia on paljon.
Suuri osa väestöstä asuu edelleenkin aavikoillla, ei sieltä kaupunkiin lähdetä tissipattia esittelemään. Eikä moisia muhkuroita pidetä tärkeänä, lukutaidoton nainen ei seuraa naistenlehtiä. Tärkeä perustelu on, ettei vaan joudu mieslääkärille rintojaan altistamaan, tai vaikka miespuolinen teknikko mammografiaa suorittamassa. Naislääkärit ovat edelleen vähemmistö.
Kouluttamattomuuteen ja uskomuksiin liittyy myös naisten pelko avioliittonsa puolesta. Jos vaikka rinta jouduttaisiin poistamaan, olisi avioero selvä juttu. Kyllä tässä olisi miesten kouluttajallekin runsaasti töitä.
Edelleen uskonnollinen ooppiumi panee kansan uskomaan, että taudit ja vitsaukset ovat Allahin tahto, ei siihen ihmisellä ole vastaan sanomista.
Uskomuslääketiede on myös yleistä. Sairaalassa näin paljon potilaita, joilla oli palovamma-arpia kipukohdassa. Pienellä pojalla täpliä takatraivo täynnä päänsäryn hoidoksi ja naisella mahanahka kuin pantterilla ummetuksen parantamiseksi; ainakaan näillä tyypeillä ei syöpä ollut parantunut nahkaa käryyttämällä. Ei kyllä oikeat lääkäritkään enää mitään pystyneet parantamaan. Hulluinta on, että useat lääkäritkin väittivät, että kyllä tämä poltteluhoito joskus auttaa... ehkä nuha paranee parissa viikossa.
Eihän näitten uskomushoitojen käyttö ole pelkästään lukutaidottomien beduiinien juttu; eikös Steve Jobbskin hoidellu haimasyöpäänsä paastoamalla ja vitamineilla. Eikä parantunut:(
Koska prinsessa on rintasyöpämarkkinoiden keulakuva, antaa kuningas mukavasti rahaa hoitoresurssien parantamiseksi. Erilaisia liikkuvia klinikoita on perustettu naisten saavuttamiseksi, tarjolla tietoa, tutkimusta ja hoitoa. Ongelma kuitenkin on, että useat naiset "katoavat" diagnoosin saatuaan; yllä mainituista syistä. Rahaa kunkku antaa hoitotilastojen perusteella, ei tehtyjen diagnoosien määrän mukaan. Jos syöpää ei hoideta, se ei näy tilastoissa, eli sitä ei ole. Viimeisellä viikolla hengitysvaikeuksien takia hoitoon hakeutuvia potilaita ei myöskään tilastoida perustaudin mukaan, vaan hoitoon hakeutumisen syyn mukaan.
Vielä hurjemman tilastoharhan aiheuttavat varakkaat sairastuneet naiset, he menevät ulkomaille hoitoon. Ja ovat myös pois tilastoista. Täällä väitetään kovasti, että maan terveydenhuolto on tasokkaampaa kuin esim. Amerikassa. Kuitenkin juuri edesmennyt kruunuprinssi Sultankin sairasti syöpäänsä enimmäkseen New Yorkissa. Ja vaikka kuin korkea-arvoinen kuninkallinen olikin, tuli kotiin lentokoneeen lastiruumassa.
Ei tälläinen käytös ole mielestäni hyvää markkinointia omille kansalaisille.
Kyllä minusta prinsessa Reema tekee ihan hyvää työtä, ei Roomaakaan rakennettu päivässä.
Miten tämä lähi-itä muuten kehittyy onkin jo toinen juttu. Gadaffista aika jätti, shariaa kovasti sommitteleevat tilalle. Libya oli ennestään jo lähes Saudi-Arabian veroinen, saattaa ainakin naisten asema kadota siellä kokonaan. Tunisiassakin islamistit voittivat..... täällä kuningas on lähes 90 eikä perijästä ole juuri nyt tietoa. Useimmat veljet ovat jo kuolleet ja jäljellä oleva Naif on kuulema kovin kovin konservatiivi:(
Uskonnolla on näköjään hyvä ratsastaa, varsinkin jos on mukava rahoitus esim saudi-arabiasta takana...
Maailman talouskin heiluu, mitä tästä vielä seuraa?
National Guards sairaala on nyt suoritettu, vielä kun passin sais. Ilmat on kivat, enää +35 päivisin, sukellusvesi about +30. Saipakin voitti oikein kunnolla :))

Suomi Saudi Arabiassa.... ja päinvastoin

Olen jo moneen kertaan kirjoituksissani maininnut, että tämä on kovin suljettu maa. Tänne ei huvikseen pääse, eikä paikalliset omasta mielestään juuri muita tarvitse, mitä nyt vähän töitä tekemään. Myös ulkomaailman tuotteet ja ideat ovat hyvin pitkälti pannassa, vääräuskoisten juttuja kun enimmäkseen ovat.
Kuitenkin myös kunnon muslimiveljet modernisoituvat ja sopeutuvat uuteen teknologiaan, omin ehdoin.
Selkeästi näkyvin ja varsinkin kuuluvin suomalainen juttu täällä on Nokian kännykkä. Soittoäänivalikoima lienee rajallinen näissä täällä myytävissä malleissa, koska se tuttu nokiatunnari kaikuu aina ja kaikialla. Ilman kännykkää ei beduiinikaan enää pärjää, varmuuden vuoksi sitä kuljetetaan aina kädessä eikä taskussa....silloin harvoin, kun siihen ei puhuta. Tähän kännykkäkulttuuriin kuuluu myös, että ravintolassa istuessa koko pöytäseurue puuhaa omien luuriensa kanssa, kovin sosiaalista meininkiä :)
Kaikki muu Suomesta tänne tuotu on sitten jo ainakin määrällisesti ihan marginaalista.
Paikallinen vesilaitos on liisannut tuhansia kuorma-autoja vedenkuljetukseen; vesijohto-ja viemäriverkosto kun kattaa vain keskikaupungin. Näitä vesirekkoja on monenkirjavia, runsaasti Euroopasta käytettynä ostettuja. Mukava nähdä Makkonen tai Kirmanen kuljettamassa puhdasta vettä ja Vatupassi tai Starkki viemässä paskaa käsitelylaitokseen. Siis autojen kierrätystä, loistavaa.
Kehätiellä olen myös nähnyt muutaman kerran puutavararekkoja, sahatavaran pakkauksissa luki eilen viimeiksi Vapo. Siis Suomi vie edelleenkin ainakin osittain jalostettua puutavaraa ulkomaille.
Näkyvin ruotsalainen juttu täällä on tietenkin Ikea. Sama kiemura myymäläkonsepti täälläkin ja samat "lihapullat" ja lohet kahvilassa kuin Tukholman Skärholmenissa. Tosin, nyt taitaa Kamprad kilpailuttaa sapuskansa maailman laajuisesti, lieneekö ruotsalaisilla enää mahiksia. Eihän ne lihapullat ole tänne taatusti tähän mennessäkään samoja kuin Ruotsissa ole olleet; ruotsalaisissa on varmasti sianlihajäänteitä. Ikeasta voi kodintarpeiden lisäksi ostaa myös ruokaa, näkkäriä, keksejä ja lohta. Maraboun suklaata on paljon, mutta myös Pandan lakritsaa ja joskus jopa suklaata. Vielä kun Fazer toimittaisi salmiakkia.....
1970-80-luvulla Suomi oli kova sana rakennusviennissä ja suomalaisia rakentajia oli täälläkin runsaasti. Nyt tässä työvoiman tuonnissa on siirrytty enimmäkseen halpatuontiin, näyttäis raha ainakin osittain ratkaisevan täälläkin. Totta, 1 suomalainen = 4-5 aasialaista palkkakustannuksissa... laadusta kun pitää maksaa....
Suurlähetystön arvioiden mukaan Saudi Arabiassa on tällä hetkellä noin 200 suomalaista, Jeddassa ehkä noin 20 henkilöä. Ei ole Suomiseuraa eikä lauantaitansseja, olen kuitenkin tavannut yhteensä 6 suomalaista eri yhteyksissä; ruotsalaisia en ainuttakaan.
Mitäs täältä sitten Suomeen tuodaan? Tavanomaista tarpeellista päivittäistavaraa, öljyä. Hiekka olis toinen saatavilla oleva tuote, jos nyt sitä johonkin tarvittais.
Tämä maa elää hyvin pitkälti tuonnin varassa, ruokakaupan he-vi osastollakin ainut paikallinen tuote on taatelit. Näin puusta katsoen olettaisi, että ilmasto olisi suopea kaikenmoiselle vijelytoiminalle, mutta kun ei.....Jopa beduiinisandaalit tehdään Pakistanissa.
Asiahan ei minulle kuulu, mutta mitäs sitten tapahtuu kun ensin loppuu öljy ja sitten loppuu rahat, ensin kansalta ja sitten kuninkaalta? Ajoittain tuntuu, että tässä maassa ei nähdä omaa ...... pitemmälle; miehethän täällä ovat kaikesta vastuussa.

Syytä epäillä....

Länsimaiseen oikeuskäsitykseen kuuluu, ettei kukaan ole syyllinen, ennen kuin on syylliseksi todettu. Pidättää voidaan tietenkin todennäköisin syin, mutta niin vaan Gustafsonit ja Auerit viimekädessä vapautetaan todisteiden ja näytön puutteessa. Tai jos vaikka todisteet eivät ole laillisesti hankittuja..
Tässä maassa, missä uskonto on yhtä kuin laki, on syytä epäillä kaikkia, varsinkin ulkomalaisia, kaikista mahdollisista rikkomuksista. Expatriootteihin kuuluu suhtautua hyvin epäluuloisesti ja olettaa, että täällä ollaan vaan oikeita saudeja halveksimassa ja järjestelmää pilkkaamassa.
Arabit eivät halua ystävystyä vääräuskoisten kanssa ja olkoon keskustelunaihe tai kysymys kuinka vilpitön tahansa, vastauksesta kuultaa usein "älä viitti vittuilla" asenne. Siis kun keskustelen naissaudien kanssa abaya -muodista ja kysyn, että voiko se olla punainen, kun kerran sininen on hyväksytty, olen selkeästi jo kivillä. Tämä on ilmeisesti  provosoiva kysymys, ja kuitataan viittauksella kulttuuriin ja muodikkuuteen; musta on muodikas! Niinhän se täällä on, ihan pakosta. Näyttää myös kuulema hyvältä, kun miehet on valkosissa. Toistaiseksi en ole kuullut kenenkään ei-saudin saaneen koskaaan kutsua kenekään saudin kotiin edes kahville.... tupperware-kutsut ovat täällä lienee kansallisuuteen sidottuja.
Uskontoon on turha puuttua eikä paratiisin ja helvetin olemassa oloa kannata kyseenalaistaa.
Uskonto kuulema määrää myös tämän naisten peittelymuodin. Kyse ei ole muka suinkaan siitä, että miehet himoitsisivat normaalisti pukeutuneita naisia, vaan nimenomaan uskonnosta. Oikein uskonnolliset naiset toteuttavat aviomiestensä toiveita käytämällä jopa käsineitä ja sukkia kelistä riippumatta. Tottahan se lienee, että paljaat kädetkin saavat tottumattomassa miehessä ties mitä aikaan.... vai lieneekö vaan kuvittelua :) Siis naiset pitää peittää, ettei miehille tule juttuja mieleen ja toisaalta, naiset pitää pitää kotona pois työpaikoilta, ettei vaan tule nähtyä vieraita miehiä, ja tule juttuja mieleen....
Tämä epäilevä ilmapiiri vailkuttaa myös työntekoon. Minkäänlaista vastuuta ei kannata ottaa eikä itsenäisiä päätöksiä tehdä, koska joku voi aina syyttää jostain..... selusta on paras suojata jättämällä hommat muille. Ajatuksella, kun et tee mitään, et tee virheitä. Siis jos pukuhuoneen vessassa ei ole paperia, älä helvetissä hoida sinne paperia, jos ei sinua nimenomaan ole pyydetty sitä tekemään..... 3 päivää kesti viimeiks, ennen kun paperin täyttäjä ilmesty. Tai jos vaikka oli embot koko sairaalasta loppu?
Viranomaisilla lienee syytä epäillä suureen siirtolaisjoukkoon mahtuvan myös vilunkipeliä pelaavia tyyppejä. Siksi ulkomaalaisten kontrollointi on tärkeää ja se on myös hyvin työllistävä toimiala näillä nurkilla. Passi otetaan pois maahan tullessa ja sen saa takasin oleskelulupaa vastaan ulkomaille matkustettaessa. Minun viisumi loppuu marraskuun alussa, passi tuodaan lentokentälle. Etten vaan jään laittomasti tänne hengailemaan. Tämä passittomuus ja kontrollointi tosin koskee vaan lähes kaikkia työppösiä. Siirtotyöläisten akateeminen kerma on luotettavampaa, ja heillä on passit ja jatkuvat viisumit taskussa kaiken aikaa. Perustuuko tämä jaottelu uskontoon vai kulttuuriin vai näitten oikeesti tälle yhteiskunnalle tärkeiden henkilöiden korvaamattomuuteen....
Mitäs tämä epäilyttävä ilmapiiri sitten haittaa? Afrikkalainen hoitaja tuomittiin 60 raipaniskuun, kun uskontopoliisi otti kiinni ja epäili tytön olevan juovuksissa ja laittomassa suhteessa seurassaan olleeseen mieheen...... ymmärtääkseni oikeita epäilyjä, mutta tuo tuomio :(
Ihan kun näillä ei olis isompia ongelmia kun jonkun ulkomaalaisen seurustelut. Tai jos tältä lillukanjuuri tasolta lähdetään ongelmia näin ratkomaan, ei tämän maan itsellinen tulevaisuus uskonnon ohjaamana näytä kovin sivistyneeltä.
Männes näkkee... tänään ihmettelin taas sairaalan perustehtävän moninaisuutta. Nyt vieteään rintasyöpäviikkoa ja siihen kuuluu luentojen ja ohjauksen lisäksi valtava markkinahumu. Sairaalan käytävät ovat täynnä kirppari- ja myyjäisroinaa, sitä tilpehööriä, mitä messuilla tyrkytetään... huh huh
Saipa voitti tänään; jee:)

"Urheilusukellus on hauska harrastus"

Tämä on ikään kuin kotiranta. Enimmäkseen aika tyhjillään. Rannalla on bungaloveja, joissa on vuosivuokralaiset, siis harvoin ketään....
Sukelluspaikkana mukava, autolla pääsee "laiturille". Kamat niskaan ja ei kun menoksi.
Vesi on nyt kesällä noin +30, laskee syksyn mittaan pahimmoillaan alle 26 asteen.....
Tuulesta ja virroista johtuen näkyväisyys on ajoittain jopa ihan harmaa, parhaina päivinä näkee useita kymmeniä metrejä.

Klovnikala asuu merivuokossa

Näitä muutaman sentin mittaisia veikkoja asuu runsaasti rantakorallessa.

Leijonakala, kaunis katsella, kipeä koskettaa

Perinteisellä filmivehkeellä vedenalaiskuvaus on varsin haasteellista, kamera ja salamalaitteet painaavat ihan oikeasti, eivätkä olen kovin hydrodynaamisen mallisiakaan.

Digikameran voi laittaa koteloon, se on kevyt kuljetella, kelluu tarpeen mukaan. Salamalaite tietty lisää veden vastusta uidessa. Automaaattinen tarkennus on onnetoman hidas ja salamat käyttäytyy oudosti.(:o/) Tietenkin pitäs olla 2 salamalaitetta, ettei kaikki roskat näkyisi....

Siis ei ollenkaan helppoa hommaa. Tämän kyllä tiesin jo kokemuksesta :)

Sammakkokala

Skorpionikala

Sähkörausku

Kuvausharjoituksissa olen keskittynyt enempi hidasliikkkeisiin mörköihin, kuten tuo sammakkokala. Melkein tulee mieleen joku Sormusten Herran kävelevä puu tms erittäin hyvin maastoutunut örkki. Kovin on suttanen kaveri, edes virta ei siivoa sammalta selästä.

Tämä skorpionikala myös metsästelee paikoillaan korallin kupeesssa. Liikkellä ollessaan varsin kaunis näky, "siivet" on monenkirjavat.

Ei passaa taputella edes vahingossa.

Sääntöhän kuuluu, ettei mihinkään pidä koskea, mukaan saa ottaa vain muisti- ja valokuvia  ja muuta kuin kuplia ei pidä jättää jälkeensä.

Pintojen ja eläinten koskettelu ei ole pelkästään hupaa ihmishengelle, vaan vahingoittaa myös hipelöityä korallia tai kalaa.

Tämä on sähkörausku, alle puolimetrinen lettu.

Taputtelusta saa helposti permanentin hiuksiin, muista vammoista puhumattakaan.

Tottahan se on, että sukelluksilla näkee paljon kuvamisen arvoisia juttuja, mutta kun sitä kameraa ei aina ole mukana. Varsinkaan koulutusjuttuja ja valokuvausta ei kannata sotkea, molemat vaatii keskittymistä.

Katsellaan nyt, jos jotain ulkoriuttojen hylkyjä saisin kuvattua edes jonkin verran,.Visuaalisesti hylyt ovat täällä mahtavan hienoja, korallit säilyvät hyvin, kun sukeltajia on harvakseltaan. Yksi maailman parhaimmista hylyistä, Suezin lahdella lepäävä Thistlegorm on menettänyt kaikki "koristeensa" vuosien myötä..... miks pitää aina näplätä kaikkia pintoja?

Jutun otsikko on oppi ensimmäiseltä sukelluskurssiltani, 70-luvun lopun Tukholmasta. Teorialuentojen päteeksi oli aina pieni "koe" ja viimeinen kysysmys kuului aina; "hurdant hobby är sportdykning?" Oikea vastaus oli "Sportdykning är en trevligt hobby". Jutusta tuli hylätty, jos tämä vastaus oli väärin.

Olen edelleen samma mieltä, sukellus on kivaa :)

Suojelkaa meriä!

Hyvää syntymäpäivää Cornerille :)

Ei niin pientä pilaa......

.....ettei totta toinen puoli

...jatkoa edelliseen....

Asiallisen sanomalehden näkemys tämän maan tilanteesta :)

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Saudi-Arabia+laahaa+askeliaan/a1305545982348

Totta, että naisille annetaan näennäinen mahdollisuus ihmisoikeuksiin, vaan tokkopa ovat innostuneita tuota oikeutta kovin paljoa käyttämään. Ainakin sairaanhoitajat sanovat, et miks ihmeessä pitäs äänestää.....

Kuninkaan temput kohdistuvat aina oman nahkan pelastamiseen, ylimääräiset palkat saudeille ja mukamas demokraattiset uudistukset pitävät omat kansalaiset kiltteinä.
Maan työvoimasta 89% (!!!!!) on ulkomaalaisia.  Näin lehtiartikkelin, jossa todettiin, että siirtotyöläiset ovat ehdottomasti syrjityin ja huonoimmin kohdeltu väestönosa (noin neljännes väestöstä) tässä maassa. Totta, maassa maan tavalla, tai maasta pois; ei kannata mellakoida oikeuksista tai tasa-arvosta; lentokenttä on hyvin lähellä ja lentoja varsinkin aasiaan päivittäin satoja.
Kansallispäivän kunniaksi kuninkaasta julkaistiin uusia seinän kokoisia julisteita; kovin on hyvin säilynyt pappa, ollakseen 88 vuotias:)  Kuka lienee on kuvia fotoshopannut, on tehnyt erinomaisen työn!
Rauhaa rakastavana henkilönä toivon, että en ole tässä maassa, kun tästä kuninkaasta aika jättää. Seuraava kunkku tuskin kuitenkaan on nainen :)

Kansallispäivä

Saudi Arabiassa vietetään kansallispäivää 23. syyskuuta. Suomessa puhutaan itsenäisyyspäivästä, muualla tämä kansallistunnon yltiöpäiseen nostattamiseen liittyvä termi taitaa olla enemmän käytössä. Saudi Arabian valtion lasketaan alkaneen syyskuussa 1932, kun eri heimot ja emiraattialueet päättivät olla tapelematta keskenään. Mielenkiintoista tässä päivässä on se, että se on Euroopan silmissä aina 23.09., vaikka täällä muuten enimmäkseen elellään tällä hetkellä vuotta 1432; tänään on 27. päivä jotain kuuta.
Tämä kansallispäivä on saudeille vuoden tärkein juhlapäivä, saa riekkua oikein kunnolla:) Työntekijän kannalta kuningas on kiva, kun antaa ylimääräisen vapaapäivän, jos juhlapäivä sattuu viikonvaihteeseen. Siis tänä vuonna juhlittiin perjantaina ja toivuttiin lauantaina.
En tiedä, järjestikö kuningas  vastaanoton palatsissaan tai jos hän vaikka piti telkussa puheen. Tutustuin pakon edessä ainoastaan kaduilla ja turuilla tapahtuneeseen yltiöpäiseen karnevaalitunnelmaiseen kaiken liikenteen ruuhkauttavaan hillumiseen. Meno oli huomattavasti hurjempaa, kun Suomessa jääkiekon maailmanmestaruus voiton jälkeen. Täällähän liikenne on muutenkin kaoottista, saati sitten nyt.... Mikäs se lausuma "ilo ilman viinaa on teeskentelyä" onkaan.....



Vihreää ja valkoista, koraanin lauseita....

 Valtin lippuja myytiin jo torstaina autoilijoille kaikissa liikennevaloissa ja muuta vihreää asustetta ja karnevaalivermettä myyviä katukauppiaita oli kauppojen edustat pullollaan, kuin meillä vappuna ikään.
Asiaan kuuluu autosta ulos roikkuminen, kattoluukusta ja ikkunoista. Ihan pienet lapsetkin riehuivat lippujensa kanssa puoli vartaloa auton ulkopuolella. Mitkä turvavyöt?

Mistään lehdestä en löytänyt kommentteja onnettomuuksista, mutta taatusti sekä ihmisiä että autoja vaurioitui moisessa hässäköinnissä paljon.

Henkilöautot ovat täällä pääsääntöisesti valkoisia, ja japanilaisia. Monet olivat maalanneet isänmaallisuudessaan autonsa millä lienee vesivärillä vihreäksi. Mitään määräyksiä autojen valoista ei muutenkaan ole, niin haitanneeko tuo vihreä maali ajovaloissakaan mitään. Autopesuloita täällä on paljon, kundit pesee käsin sienellä, kuivaa ja pyyhkii huolella. Luulen, että näillä afrikkalaisilla ammatinharjoittajilla on todellinen sesonkiaika tämän juhlinnan jälkeen.

Ilotulitustakin kuulema oli tarjolla, vaan kun liikenne seisoi kaikilla pelipaikoilla, tyydyimme luikkimaan vähemmän ruuhkaisia sivuteitä pitkin sukellusrannalta kotiin.

Paikallisessa sanomalehdesä sen sijaan oli perjantaina etusivun juttu paikallisista partiolaisista, jotka siivosivat rantakadun rantoineen juhlakuntoon alkuviikosta. Ehdottoman hyvä juttu, täällä roskat saa sijoita ihan oman mielensä mukaan.. muovipusseja on kaikki tienvarret täynnä.

En uskalla edes ajatella, miltä tuo kilometrien mittainen rantakatu näytti eilen aamulla :(



Automaalarin epätaidonnäyte



Sveitsin kansallispäivä oli jo kesällä, mutta kun paikalliset sveitsiläiset olivat silloin lomalla, järjesti konsulaatti keskiviikkona rääppiäiset. Ohjelmassa oli puhe, vajaa 5 minuuttia ja ruokaa ja juomaa.

Konsulaatti on osa Sveitsiä, joten alkoholikin on sallittua. Viinitoimitukset olivat taineet olla vähän hankalia, koska tarjoiltu viini oli aika omituista, jopa näissä olosuhteissa. Eikä makuun auttanut yhtään, että se tarjoiltiin lasikannuista.. kummosissahan tonkissa se oli alunperin ollut?

Ruoka oli kuitenkin hyvää :)

Pöytäseurue oli absurdi; italialainen homopariskunta (italian konsulaatin vahtisotilaita), peroxiblondi 60-luvulta, jonkinmoinen saksankielinen zaza gabour-imitaatio ja saudi-amerikalainen aviopari... jutut oli niin ufoja, että tuskin yltiöpäinen juominenkaan olisi auttanut ymmärtämään.... mielenkiintoista, mutta ei kovin mukaansatempavaa :)

Viikonvaihteessa ehdin myös harjotella kameran käyttöä pinnan alla. Yleisön pyynnistä, seuraavaan juttuun laitan näkemyksiäni paikallisista möröistä.

Huolehtikaa taloudestanne, oma rahapussi on lähempänä kuin kreikan lompakko.

Palveluyhteiskunta

Sekä lama, että nousukautena meitä yleensä kehoitetaan kuluttamaan ja ostamaan nimenomaan palveluita maailman taloustilanteen parantamiseksi..... asian logiikka on jäänyt sairanhoitajalle vähän avoimeksi, but so what? Kymmeniä vuosia sitten meillä oli pankeissa neidit, jotka hoitelivat laskujen maksamisia ja antoivat tililtä rahaa. Nykysin uusi luottokorttikin tulee postissa, puhumattakaan laskujen yms itsepalvelutoiminnoista. 60-luvulla oli linja-autoissa rahastajat ja hisseissä tytöt painelemassa nappuloita, nykysin tsekkaat itse itsesi jo lentokoneeseenkin.. onneksi on vielä ammattilentäjät olemassa. Siis Euroopassa ja varsinkin Suomessa palvelualat ja siten myös työpaikat häviävät, tee kaikki mitä voit itse.
Talon rakentaminen hartiapankkisysteemillä oli aiemmin joka miehen oikeus ja uskoakseni myös näyttö yltiöosaavuudesta ja -työteliäisyydestä. Nykyrakentaminen taitaa olla jo sen verran teknistä, ettei vain "kätävä käsistään" typpi asentele enää omia sähköjän ja lämmityksiään. Autonkin huolto taitaa olle aika spesiaaliosaamista. Saataapi olla latukin ammattikäsissä vahan parempaa. Ehkä.
Täällä kolmannessa maailmassa on taas kaikki toisin; täällä palvelu on pelaavinaan ja palveluja myös käytetään. Bensa-asemalla ajetaan vaan tankin viereen, työppönen tankkaa, ottaa maksun  ja antaa vielä kuitin. 60 litraa 95 oktaavista maksaa noin 40 rialia, <8€. Vaihtorahan sijaan saa usein nenälliinja tai vettä :) Juomavesi muuten on huomattavasti kalliimpaa, kuin auton polttoaine.
Supermarketissa poika lataa ostokset kärrystä kassahihnalle ja toinen poika pakkaa kaiken muovikasseihin ja takasin kärryyn. Kun homma on selvä, typpi työntää kärrin autolle ja lastaa pussit takakonttiin. Tästä palvelusta maksetaan omantunnon mukaan pari rialia:)
Kodinhoitopalveluita käytetään paljon, kaikilla asiallisilla ihmisillä on filippiiniläinen kotiapulainen. Kivahan sellainen siivooja-silittijä henkilö on, eikä maksa kauhiasti. Pesuloita on pilvin pimein, eikä kukaan täyspäinen saudi varmaan kuvittelisi pesevänsä ja silittävänsä miesten valkoisia mekkoja itse.
Erikoisin palvelulumuoto tuli vastaan alkuviikosta. Päästäkseni pois tästä sairaalasta, minun oli keräiltävä reilu 30 nimikirjoitusta erilaisista instansseista.. etten ole varastanut lusikoita asunnostani ja olen palauttanut sairaalan minulle antamat ajoneuvot yms asioita, joita en todellakaan ymmärtänyt. Yhtä kaikki, oli mielenkiintoista nähdä sairaalassa olevat valtavat "aikuisten päivähoitopaikat", satoja toimistoja ihan vaan asioiden hoitoa varten...  Nämä nimmarit olisi kuulema voinut ostaa filippiinoilta, 200 rialilla pumaska täyttyy parissa päivässä. Itsepäinen suomalainen teke kaiken itse, kivahan se on työajalla harhailla pitkin sairaalaa :o/
Sanomattakin on selvää, että palvelujen tuottajat tässä maassa ovat ulkomaalaisia, avoimella sektorilla lähinnä aasialaisia. Tämä työllistyminen lienee kansantaloudellisesti ihan ok, ainakin Pakistanin ja Bangladeshin kantilta katsoen.
Sairaalassa palvelumentaliteetti on mielestäni vähän viturallaan. Palvelualttiit aasialaiset kun mieltävät palvelevansa lääkäreitä ja muita johtohahmoja, eivät suinkaa potilaita. Minä olen enempi tottunut tiimityöhön ajatuksella yksi kaikkien ja kaikki potilaan puolesta. Täällä potilas tuntuu olevan lähinnä välttämätön paha, oman edun tavoittelu ja sen edun nimissä tapahtuva nuoleskelu on potilaan huomiointia tärkeämpää. Jos joku vielä keksisi, kuinka sairaala toimii ilman häiritseviä potilaita.... varma myyntimenestys tässä maassa. Harmittavaa, mutta totta.
Osastonhoitaja mainitsi jossain saarnassaan, että tämä valtio tarvitsee vielä noin 50 vuotta ulkomaalaisia, sen jälken saudit pystyvät jo tekemään kaiken itse :)) Saattaapi olla beduiineilla jo aiemmin ihan pakkorako ruveta itse töihin, öljyvarannot ovat täälläkin rajalliset. Toistaiseksi ei näytä olevan huolta huomisesta!
Saudien kansallispäivä on perjantaina, siis paikallinen pyhäpäivä. Ettei juhlapäivä mene hukkaan, on lauantai sitten vapaapäivä.... kiva systeemi. Kannattais kokeilla Suomessakin:)
Sveitsiläisetkin on kivoja. Kansallispäivä oli jo kesällä, mutta kun ihmiset oli lomilla, eikä ehtineet juhlimaan, järjestää konsulaatti uudet bileet keskiviikkona. Viiniäkin tarjoillaan:)
Ootellaan Gadaffin löytymistä ja Kreikan konkurssia.........
Sienestysiloa:)

Vielä on toivoa....

...Punaisella Merellä. Ehkä.
Tämä juttu kuuluu kategoriaan "ihmisten piittaamattomuus sattuu".
Ilmaston lämpeneminen ja maailman merien pahoinvointi on yleisesti tunnistettu ja tiedostettu ongelma. Sinilevä kasvaa, happikato jyllää ja valtavat muoviroskalautat kelluvat Atlantilla ja Tyynellä valtamerellä. Siis tartteis tehdä jotakin.
Punainen Meri on periaatteessa edelleenkin sukeltajan paratiisi. Tosin Cousteaun aikana 70-80-luvuilla oli pinnan alla taatusti enemmän elämää. Isot kalat ovat hävinneet täältäkin, kalastetaan liikaa ja turhaan. Mitä isompi kala, sitä isompi hole verkossa ja kalastajalla huono mieli, kun moista mörköä, esim. napoleonkalaa, ei edes voi syödä.
Jeddan rantariutat ovat paikalliset harppuunamiehet tyhjentäneet hyvin tehokkaasti. Yli 30 senttisiä kaloja näkyy harvoin ja haita en ole toistaiseksi nähnyt "kaupunkialueella" kertaakaan. Sitkeästi kuitenkin isot miehet valtavien tussareiden kanssa jahtaavat silakan kokoisia sinttejä. Hylyillä otetaan pyssy mukaan sukellukselle; ei siinä juuri kaloilla ole mahiksia laitesukeltaja-harppuunamiesarmeijaa vastaan. Täysin järjen vastaista toimintaa, mutta ilmeisen miehekästä ja machoa näistä arabeista.
Viikonvaihteessa ajettiin 150 km pohjoiseen harvoin sukelletuille riutoille. Näillä sukelluksilla totetui ehdottomasti tuo blogini ideologia: no gain without pain. Rannalta riutan ulkoreunaan, missä aallot murtuvat seinämään, oli vajaa 500 metriä matkaa. Lämmintä vettä polvenkorkeudelle ja epätasaista pohjaa.... Märkäpuku päällä ja laitteet selässä, lämmintä reilu 40, aika hikinen marssi:) Riutan reuna oli kovin kuoppainen ja vettä oli nilkkaan tai vyötäröön, aaltojen mukaan.... siis ihan paska paikka! Pieni harha-askel, ja siinä sitten potkit selälläsi kun kilpikonna, kun isot aallot heittelee kun luoja kerjäläistä. Jahka siitä selvisi avoveteen, vaivat palkittiin ja vammat unohtu.
Hämmästyttävän läpinäkyvää vettä, koskematon ja ehjä pystysuora koralliseinämä ja paljon kaiken kokosia kaloja. Ensimmäinen utelias hai tuli tapaamaan ihan ensi minuuteilla, hieno otus! Lisäksi nähtiin erinäkösiä rauskuja, valtava keihäsrauskukin, kilpikonnia ja paljon oikean kokoisia kaloja. Kokonaisuutena riutta näytti hienolta, erilaisia ja kaikenkokoisia kaloja ja reheviä terveitä koralleja. Koskematon ja terve ekosysteemi. Tälläisissä paikoissa on ilo sukeltaa :)
Paluu rantaan oli tietenkin veteenmeno toisin päin, kamalaa hommaa. Nyt on polvet mustelmila ja kädet ruvella, mutta mitä sitten. Sukellukset todistivat, että kaikki meret ei ole vielä menetetty. Kenties saamme elää:)
Sairaalamme käytäväpuheissa puhutaan sairaalan "kaatumisesta", koska länsimaiset poistuvat sankoin joukoin henkilövahvuudesta. (Ei ole mikään ihme!) Leikkaussalista lähtee kolmannes hoitajista tulevan puolen vuoden sisällä, suoraan sanoen hoitajia sieltä laadukkaammasta päästä. Osastonhoitaja aamuraportilla ilmoitti suureen ääneen, että Eurooppa ja Amerikka kyllä hajoavat ja lähi-itäkin natisee liitoksissaan mutta tämä sairaala ei kaadu eikä kaipaa ketään joka ei täällä halua olla. Hän on vaan iloinen allekirjoittaessaan eroanomuksia, uusia hoitajia tulee ovista ja ikkunoista... ei mielestäni kovin hyvää henkilöjohtamista. Jos voisin, videoisin mieluusti jonkin aamupalaverin, voisi olla hitti YouTubessa:)
No, potilaiden puolestahan tässä harmitaa, kyllä he ansaitsisivat laadukaampaa  hoitoa. Minulla on jäljellä 21 työpäivää tässä sairaalassa, tunteja 185 :) Sairaalasta irtautumisen olen aloittanut keräämällä reilut 30 vaadittua nimikirjoitusta eri instansseista... etten ole varastanut lusikoita asunnostani ja olen palauttanut sairalan minulle antamat autot yms ihan hömppää ajankulua.
Ei sota yhtä miestä kaipaa ja luulen, että tämä sairaala pysyy toistaiseksi pystyssä (vain 1 kerros), vaikka valkonaamaiset koristeet häviävätkin näkyvistä. Täällä kuningas maksaa viulut, toisin kun Kreikassa.... Mitähän siitäkin tulee?
Ajatelkaa ekologisesti :)
Miks ei kukaan koskaan kommentoi juttujani.... ???

Työmies on palkkansa ansainnut?

Olkiluodon puolalaiset sähkömiehet näyttäävät peräävän palkkojaan oikeusteitse. Laittomille, ulkomaalaisille siivojille maksetaan 5€ tunnilta. No, eihän laittomasta palkasta varmaan makseta verojakaan, jos kohta ei sosiaaliturvamaksujakaan. Siis ulkomaalaisia selvästi syrjitään Suomessakin.
Sitten sivistysmaailmassa on tietenkin nämä tupo-neuvottelut, samapalkkaisuuspykälät ja minimipalkat.
Mitenkäs sitten täällä lähi-idän veroparatiisissa, sairaanhoitajien kultakaivoksessa?
Tässä maassa on vähimmäispalkaksi määritelty 3000 paikallista rahaa eli rialia. 1000 SR on noin 190€. Tämä vähimmäispalkka koskee vain saudeja, ei ulkomaalaisia. Leikkaussalissa työskentelevät potilaskuljettajat saavat noin 2000 rialia kuussa! Siivoojat todennäköisesti about saman, koska ovat sisätöissä. Bangaladeshilaisten ulkosiisvoojien palkaa on vaikea arvioida, mutta ei se missään nimessä tuhanteen rialiin yllä. Kahvila-apulainen saa kuulema 500 SR kuussa. Kuulostaa kauhialta, mutta tosiasiassa nämä miehet tienaavat täällä moninkertaisesti kotioloihin verrattuna, eli elättäävät noilla tuloilla perheensä.
Samapalkkaisuus ammatiryhmän sisällä ei myöskään päde ollenkaan. Sairaanhoitajille maksetaan palkkaa alkuperämaan mukaan; totta kyllä, että ammatitaito on myös vahvasti kiinni alkuperämaasta. Filippiinot ansaitseevat noin 6000 rahaa kuussa, viisinkertaisesti kotimaahansa verrattuna. Siis heidän kannattaa pyrkiä tänne :) Intilaisten hoitajien palkat kuuluvat suuruusluokkaan. Etelä-Afrikkalaiset tienaavat jo vähän paremmin ja malesialaiset ainakin tuplasti saarilla asuviin napureihinsa verrattuna.
Palkkapyramiidin huipulla ovat eurooppalaiset hoitsut. Sosiaalihierarkiassa olemme alinta pohjasakkaa, meitä on vähän (leikkurissa 2 kpl) ja työntekoasentemme ei yleensä miellytä aasialaisia miellyttämishaluisia kolleegoita. Totta kyllä, tänäänkin oli ihan v....mäinen, kun sanoin instrumenttihoitajalle hanskojen alla olevasta sormuksesta. Mitäpä minä aseptiikasta tietäisin.... käsidesiä saan etsiä päivittäin, pullot vie kuulema liikaa tilaa muutenkin ahtailla pöydillä.
Mitäs kaikilla ikälisillä varustettu vääräasenteinen huippupalkkainen hoitaja sitten ansaitsee? Kuukausipalkkani on 13000SR, siihen lisätään erikoitumisosuus ja asumislisä, kuukaudessa tulee tilille ilman ylitöitä 16500 SR eli noin 3100 €. Yksinkertainen tuntipalkka on 10.10€ ja kaikesta normityöajan jälkeen tehtävästä työstä maksetaan noin 15€ / tunti. Tuo korkeampi palkka tulee päivystystöistä, ylitöistä ja businestöistä. Mitään yö- tai sunnuntailisiä ei tunneta ja ylityöhalukkuutta ei kysellä. Salijoukkue hoitaa listansa valmiiksi, valmistui se työajassa tai työajan jälkeen. Päivittäinen normipäivä on 07.30-17.30, päivystysvuoro on 09.00-00.30, + varallaolo. Päivystyksen jälkeen ei viime viikosta lähtien tarvitse tulla enää töihin, seuraava työpäivä korvataan pitkällä työvuorolla. Aiemmin tultiin puoleksi päiväksi töihin, vaikka kotiin olisi menty aamu kuudelta. Viikkon työtuntimäärä on 45, lyhennyksiä ei tunneta.
Lisäksi yleensä sopimuksiin kuuluu vuosittainen edestakainen lento lähtömaahan. Lomaa on vuodessa noin 8 viikkoa. Kaikki edut riippuvat tehdystä sopimuksesta ja palkkaerot koskevat kaikia ammatiryhmiä. Myös lääkäreillä on erikokoiset tilipussit; korkeimmalla tietenkin ovat aina saudit.
Sanomattakin on selvää, että ammattiyhdistyksiä tms työsuojeluseuroja ei ole olemassa :)
Sairaalan lounas maksaa reilun pari euroa ja jos pysyn kämpillä, säästän aika kivasti. Vaan reissu kaupunkiin suuntaansa maksaa reilun kympin euroissa, sukellusrannalle reilun 20€ suuntaansa ja oikeat ravintolat, joista saa ruokaa (ei syöttölät) muutaman kympin. Siis ulosmeno maksaa. Compoundilta pois pääseminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää psyykkisen hyvinvoinnin takia, noihin työtunteihin sisältyy niin suuri määrä vittuilua ja muuta ylen rasittavaa asenteellista kohtelua. Joukkovoima painaa ammattitaidon ihan arvottomaksi.
Tsekkihoitaja lausui viisaasti; think about, at home you'll be a nurse again! (ajattele, kotona olet taas hoitaja)
"Tee vain niin kuin sanotaan" ja "ajattele rahaa" kommentit eivät saa minua taipumaan huonon ja luokattoman hoidon tielle, siksi stressaannun töissä. Se on vaan työtä, sukellus on kivaa, siksi jään henkiin :)

Käytiin Yanbussa...

....seikkailemassa, sukeltamassa, ihan kun ulkomailla.....

Yanbu on vajaan sadantuhannen asukkaan teollisuuskaupunki 300 km Jeddasta pohjoiseen. Kuulema hyvät sukelluspaikat, siis mennään sinne!

Paikallisella sukellusfirmalla on toimipiste myös Yanbussa, joten järjestelyt oli kivuttomia; paikallinen Yasser hoiti homman; vene ja sukellukset on varattu ja hotellistakin saatte ison alennuksen. Lisäksi paikallisen Mahmudin puhelinnumero, jos nyt jotain tulee mieleen... ins Allah :)

250 km suoraa leviää moottoritietä; ei laaksoa ei kukkulaa eikä tietenkään vettä, rantaa. Sitten 30 km teollisuusaluetta, öljynjalostamot valtavine säiliöineen vaan jatkuivat ja jatkuivat ennen kaupunkia. Kaupunki on levällään kun jokisen eväät, eikä yhtään englanninkielistä viittaa... tässä vaiheessa olis pitäny jo ymmärtää, mihin peräkylään on tultu. Soitettiin Mahmudille; "no problem, we are here".. maffi english...

Löydettiin ensimmäinen tutulla logolla varustettu hotellikompleksi; no english, eikä muutenkaan näytäny meijän paikalta. Siivooja osas sen verran englantia, et ymmärsi neuvoa meidät satamaan, missä sukelluskeskus on. Sukelluskeskus löydettiin, mutta mutta.. ei pieniä veneitä saatavilla, ei varausta, Yasser sano sitä ja tätä, huomenna ei sitä eikä tätä. Useiden puhelinsoittojen ja pitkien neuvottelujen jälkeen palapeli saatiin about kohdilleen; iso alus viidelle sukeltajalle, mutta safkat järkkäätte ite. Iso neuvottelu valtti oli, ettemme tarvitse mitään paikallista sukellusopasta, kouluttajaa mukaan, koska heitä ei ollut saatavilla. Mielenkiintoinen keskustelu sikäli, että yhteistä kieltä ei juuri ollut, paitsi "no problem" ja "ins allah".

Seuraavaksi majoitautumaan; kolmansista liikennevaloista oikealle, pesulan vieressä. Juu, huoneistohotelli löyty. Tässä maassa, jossa miehet ja naiset erotellaan ravintoloissa, pankeissa ja kaikissa mahdollisissa paikoissa kaikin mahdollisin keinoin, viidelle keski-ikäiselle sukeltajalle, 2 naista + 3 miestä, annetaan yhteinen huoneisto mitään suhteita sen enempää kyselemättä. Oleskeluluvassa, jonka kirjaavat, kyllä näkyy siviilisääty.. ihan käypänen 3 makkarin kämppä. Sanomattakin selvää, no english!

Seuraava haaste oli ruokailu, missäs jonniinmoinen ravinteli? Eka paaston jälkeinen päivä, ja kaikki paikat kiinni kuin meillä joulupäivänä ikään. Löydettiin yks auki oleva take-away syöttölä, vaan kun rukoukset on just alkamassa. Kundi suostu paistaan meille kalaa, jos ootamme ulkopuolella, ettei kukaan nää, et työt jatkuu hartaushetkestä huolimati. Opittiin melkein jo kommunikoimaan arabiaks:)

Kämpän telkusta tuli vaan arabiankielistä ohjelmaa, reilu 100 kanavaa.

Aamulla sukelluskeskukseen, saatiin iso tukialaus ja englantia ymmärtävä kapteeni. Loistavaa. Aurinkoinen, mutta tuulinen keli. Paikalliset seurueet oli jo nauttimassa lomapäivästä, mustia mummoja pitkin rantoja valkomekkosten hemmojen seurassa. Luulis olevan hautovaa umpinaisessa mustassa teltassa, kun auringossa on reilu +40.

Sukelluskohteet oli ehdottomasti vaivan arvosia! Huomattavan kirkasta vettä ja korallit oli terveitä ja reheviä. Italialaisen rahtilaivan hylky oli upee, hienosti korallien peitossa. Selkeesti näki, että täällä ei kovin usein sukeltajat käy kuluttamassa paikkoja. Isoja kaloja ei täälläkään juuri näy, ei ensimmäistäkään haita, mutta muuten elämää oli enemmän kun Jeddan rantariutoilla. Hienoo nähdä hyvin säilyneitä riuttoja, meillä on vielä toivoa! Lastenlapsemmekin voivat nähdä meren ihmeitä, jos huolehdimme ympäristöstä hyvin :)

Tuuli yltyi päivän mittaan ja iltapäivällä olimme tilanteessa, missä aallot pyyhki yli 2 kerroksisen aluksen yläkannen. No, märkiähän jo olimme ja roiskevesi ja tuuli oli lämpimiä. Varsinaista vuoristorataa kotiin kolmen hienon sukelluksen jälkeen. Rannan läheisyyderssä tuuli muuttui kuumaksi, hiekka lensi ja näkyvyys oli kuin sumuisessa Lontoossa. Jos olisivat aamulla katsoneet säätiedotusta, tuskin olisimme päässeet merelle.

Siis varsin haasteellinen retki maaseudulle, mutta kyllä kannatti. Seuraavalla kerralla osaamme jo paremmin.. siis otamme jonkun 2-kielisen sukeltajan mukaan hoitamaan käytännön neuvottelut:)

Lauantaina on loma loppu, paluu National Guards suolakaivokseen edessä. Tottahan se on, että liika loma laiskistaa, ja minua ei juuri nyt huvittas palata oikeisiin töihin, sukellus on paljon kivempaa!

Tulossa hyvä sienisyksy; menkää metsään herkuja saalistamaan :))

Ryhmäkuri

Ramadania ja paastoa on pidetty jo melkein kolme viikkoa ja jäljet alkavat jo tosissaan uskovissa näkyä.

Koska ruokailu ja juominen on päiväaikaan kielletty, ei yksikään muslimi uskalla kieltoa julkisesti rikkoa. Myös vääräuskoisia kehoitetaan olemaan kohteliaita ja olemaan syömättä ja juomatta julkisesti, esim. leikkuussalin pukuhuoneessa. Eivät ole paastoajat kohteliaita meitä normaaleja kohtaan, joten en minäkään erityisesti heidän paastamisestaan ja mahdollisesta veden juomisen näkemisen aiheuttamasta pahasta mielestä välitä.

Osa paastoajista liikkuu jo nyt kuin hidastetussa filmissä, silmät punasena ja naama valkosena. Ilmiselvää, että kroppa ei ole ihan iskussa. Enemmistö kuitenkin tuntuu nauttivan tilanteesta ja paastakauden suomista eduista. Meno leikkaussalissa on varsinkin yöaikaan kuin persialaisessa basaarissa, arabeilla tuntuu olevan rajattomasti kimppakivaa herjan heittoa. Toissa yönä piti päivystyksenä ruuvattavan 2 viikkoa vanha leukamurtuma; jo puolilta öin paikalle alkoi kokoontua hyväntuulista juhlakansaa ja kun töihin päästiin kello 2, oli potilaan ympärillä 5 kirurgia ja 4 anestesialääkäriä; ja meno ja meteli kuin firman pikkujouluissa puolilta öin. Onneksi johtava leikkaaja totesi nopeasti, ettei maksa vaivaa ruuvailla, ei liiku luut enää. Selvittiin siis alle tunnin toimenpiteellä. Ehdin kyllä jo haaveiila homman aikana korvalappu stereoista tai muista kuulosuojaimista.

Koska kyseessä on pyhä kuukausi ja uskonnollinen juttu, kuuluu myös hartautta osoittaa julkisesti enemmän kuin muina aikona. Rukouksiinhan kaikki osallistuvat ympäri vuoden, kun eivät uskalla olla osallistumatta. Nyt kuitenkin kuuluu lukea pyhää koraania entistä enemmän ja rukouksia lukea ja laskea kaiken aikaa. Rukousnauha ja kirja kuuluu jokamiehen  ja -naisen varustukseen näinä aikoina.

Päivän kärsimykset palkitaan illalla runsaalla "aamiaisella", syövät ihan hulluna. Kaupat aukeavat ilta kymmeneltä, sitten kuuluu mennä shoppailemaan, kaikenlaisia ramadan-alennusmyyntejä näyttää olevan. Kotiin ehditään noin kello 4, sitten syödään tukevasti. Toissa yönä ahtoivat leikkaussalissa pizzaa yms runsaasti, ja limmpparia päälle, että jaksaa sitten olla syömäti ja juomat iltaan.... luulis janottavan jo aampäivällä. Ennen nukkumaanmenoa vielä rukoillaan.... töihin tullaan kello 10, jos herätään...

Uskon kyllä, että salasyöppöjä on joukossa paljon.

Mitäs siitä joukosta ja tyhmyyden tiivistymisestä sanottiinkaan?

Ryhmäkuria näyttävät myös aasialaiset harjoitavan leikkaussalin heräämössä. Ihmettelin isoa mustaa kirjaa ja minua valaistiin; siihen kirjataan joka potilas tietoineen ja nimenomaan kuka on hoitanut. Kun kuulema työt ei jakaudu tasan, toiset on laiskoja. Voi herranen aika tätä hommaa, että oikein kirjalliset todisteet toisten puolesta ja toisia vastaan. En minä ihan tätä ymmärrä, kun mukamas aikuisista on kyse.

Sekä uskonnossa että työteossa on mielstäni oma ajatus ja vastuullisuus tärkeää, ei mikään julkinen kirjanpito ja painostus... vaan mitäåä minä vääräuskoinen ymmärtäisin :)

Lennolla Helsingistä tänne Jeddaan katselin Itämerta ja huolestuin kovin paljon. Rannikot ja myös avomeri oli täynnä vihreää puuroa. Itämeri tarvitsee pikaista suojelua, ihan niin kuin kaikki muutkin vesistöt!!!!

Paluu arkeen..... ramadaniin

...vaikka täällähän pyhät ja arjet on kaiken aikaa ihan sekasin.

Nyt on kaiken entisen lisäksi myös yöt ja päivät vaihtaneet paikkaa pyhän Ramadan kuukauden ansiosta.

Ramadanin aikana paastotaan päivän valoisa aika ja ruokaillaan ainoastaan yön pimeinä tunteina. Tarkoitus on muistella, kuinka profeetta Mohammad vaelsi Mekasta Medinaan ja söi vaan yöllä vähän taateleita.

Nyt nämä arabit sitten muistelevat ja kunnioittavat tuota vaellusta.

"Aamiainen" nautitaan näillä leveyksillä noin kello 19 illalla, kun on ensin rukoiltu. Aamiaseen kuuluu ihan mahoton määrä kaiken maailman "herkkuja", näyttää olevan verrattavissa paremman luokan buffee-tarjoiluun. Vein toissa iltana potilaan osastolle ko aikaan, ja siellä oli joka huoneen lattialla ja kaikissa käytävän nurkissa isoja ryhmiä lattialla ringissä herkkutarjottimien äärellä, kuin picknicillä ikään.

Sitten taas rukoillaan ja syödään...... viimeinen ateria nautitaan ennen auringon nousua, siis heratään syömään, jos on ehditty nukkumaan. Ja tankataan tietty oikein kunnolla, kun koko päivä pitää olla syömäti ja juomati.

Viimesen aterian jälkeen mennään nukkumaan...

Päivä jos ja kun ollaan valveilla, ollaan vieläkin vähätöisempiä kuin normaalisti ja muistetaan muistuttaa paastoamisesta joka toisessa lausessa. Lisäksi tämä mahdollinen verensokerin heittelehtiminen antaa vallan mainion aiheen kauhiaan kiukutteluun ja kiljumiseen mitä pienimmästäkin syystä.

No mitäs tämä vääräoppisen vaikuttaa?

Muslimeilla on redusoitu työaika, tullaan myöhemmin ja lähdetään aiemmin. Näin tapahtuu ympäri vuoden, mutta nyt se on enemmän luvallista. Työteho on olematonta valvomisen ja mässäämisen takia. Toisaalta, yötyö näyttäisi maistuvan ainakin kirurgeille siinä aterioinnin välissä, kun päivällä ei oikein jaksa leikata. Ketkähän ne sitten paahtaa kaikki hommat kelloon katsomatta?

Sairaalan kahvila on auki vääräoppisille, mutta muuta tarjoilua ei juuri ole. Käytävän kahvikojut ovat satunnaisesti auki, ja suuhunpantavat ovat peitettynä, pois näkyvistä.

Kaikki ravintolat ja ruokakaupat ovat kaupungilla kiinni kaiken päivää. Ei kai muittenkaan tarvi syödä, jos kerran muslimit ei syö tai juo. Julkinen syöminen on kielletty!

Iltapäivällä laiskasti lusitun työpäivän jälkeen kaikilla on kova kiire kotiin, liikenne on ruuhkaista ja kaoottista.

Noin kuuden aikaan rauhoittuu ja seitsemältä miljoonakaupunki on kuin neutronipommin jäljiltä. Satunnainen expatriootti kotimatkalla, muuten ihan tyhjää.

Hullunmylly alkaa iltarukousten jälkeen kello 22, kun kaupat taas avaavat ovensa. Silloin kaikkien pitää mennä ostoksille ja muuten vaan kaupunkia ja katuja ruuhkauttaman. Kaupat ovat auki ties mihin asti. Paluulentoni oli perillä Jeddassa aamulla kello 2, kentältä oli kiva mennä supermarkettiin ruokaostoksille. Meno oli aamu kolmelta kuin Prismassa lauantai aamupäivällä, perheitä tekemässä kaiken maailman ostoksia ja leipurikin paistamassa tuoretta leipää. Taas en ihmettele, et päivät ollaan puolivaloilla.

Ihmisten normaliin työhönmenoaikaan, siinä aamu seitsemältä on taas ihan autiota ja tyhjää. Moottoritie on kuin juhannusaattoiltana, satunnainen auto siellä ja täällä.

Tätä pelleilyä jatkuu kuukauden ja kunnon muslimi lihookin useita kiloja paastokuukauden aikana. Minulla on tainnut ollla väärä käsitys paastosta ja sen vaikutuksista. Kuukauden koettelemukset palkitaan lopuksi viikon lomalla, se on sitten ihan pelkkää juhlaa. Sitten kun saa syödä yöllä ja päivällä. Kaupat ja talot on jo nyt koristeltu kuin euroopassa jouluna, saa nähdä kuin korealta lomaviikon aikana ympäristö näyttää.

Juu, tämän loman saa kaikki, myös paastoamattomat ei muslimit :)

Tämän toiminnan järkevyyttä voidaan tietysti vähän kyseenalaistaa, tuntuu aika tekopyhältä meiningiltä näin luterilaisin silmin. Mutta kun uskonto velvoittaa, ja sosiaalinen paine vaatii kaikkia osallistumaan koraanin määräyksiin. Niimpä myös käännynnäiset filipiinot sairalassa ovat syömäti ja juomati, vaikka eivät muuten uskonon vaateita täytäkään. Miksikö katolinen filipiino kääntyy muslimiksi; siitä tienaa täällä heidän palkoissaan puolen vuoden palkan. Siis merkittävä rahallinen bonus...... ai tekopyhää???

Kelit on kivat, yölläkin +35 ja merivesi mukavan +30.

Pitää muistaa vaan juoda riittävästi, päivisinkin:)

Poimikaa mustikat ja sienet talteen.

Saunaan, uimaan....

En voi pahasti valitella näitä Suomen kesäkelejä; viikon verran on ollut melkein mukavan lämmintä :) Nyt tuntuu tämä +22 aika viileältä, pitkää hihaa yms pitää ettiä. Jeddaassa oli lähtiessä +42, ja tuntu ihan kivalta; ihminen on sopeutava eläin.

Saunaa lämmitän ja Saimaassa uin, vaikka järvi on kyllä ihan hiton kylmä ainakin Punaiseen mereen verrattuna. Vaan kaikkeahan ei voi aina saada.... ei minulla ole koralliriuttaa tuossa rannassa, mutta riutan rannnassa ei toisaalta ole saunaa, olutta yms mukavaa.

Mustikoita ja kanttarellejä näyttäis olevan kaikki paikat täynnä, millon tässä mitään lomaa ehtii viettämään?

Yritän opetella saalistaman vain oman hengen pitimiksi.... ja löhöillä tarpeen mukaan rannalla:)

Työniloa lomansa jo lusineille

Puhuttelua >< nimittelyä

Olemme Suomessa tottuneet tietynlaisiin puhuttelutapoihin ja myös kohteliaisuussääntöihin toisten ihmisten kanssa kommunikoidessamme. Ennen aikaan teititeltiin jopa omia vanhempia kunnioittavasti tai puhuteltiin läsnäolevaa henkilöä kolmannessa persoonassa. Ruotsissa näin 70-luvulla tv-haastattelun, jossa nuori toimittaja sinutteli kuningasta, "vad tycker du om den här saken?" Ehkä vähän alilyönti tämäkin, vaikka vapaampaan ja neutraalimpaan puhutteluun ollaan menossa.
Herraa ja rouvaa käytetään mutta titteleitä ei juuri kukaan puhuttelussa käytä, paitsi eduskunnassa puhemiehelle puhuttaessa.
Tässä maassa taas palataan jonnekkin.... en tiedä minne.
Lääkäreitä puhutellaan aina hyvin kunnioittavasti, joka väliin muistetaan hokea "tohtori", naisille muotoa "tohtoritar". Kenellekkään (tai, kyllä tulee...) ei tulisi mieleenkään kutsua lääkäriä pelkällä etunimellä, niin kuin meillä on työyhteisössä tapana. Siis jokainen lääkärille suunnattu lause alkakoon "tohtori Jamjoom" tai "tohtori Muhammed".....
Toisaalta, kun ei näitten lääkäreitten nimistäkään oikein tiedä, mikä on etu- ja mikä sukunimi.
Philippiinot lisäävät usein naisten nimen eteen alkuliitteen "miss". Siis minua puhutellaan "miss Anu". En ole oikein päässyt tämän jutun juoneen, mutta paljon tuota missiä käyttävät. Miehille ei lienee ole mitään vastaavaa.
Kahvilassa myyjä puhuttelee minua "mam", lienee lyhennys sanasta madame. Se on kuulema myös jonkinlainen asiakasta kunnioittava puheenparsi. Madameksi kutsuminen suomeksi kyllä kuulostaa vähän....
Ihmisiä, joiden nimeä ei tiedetä,  puhutellaan yleensä "brother" tai "sister". Siis bussikuskille voi hihkaista "hey brother, drop me here" ja apteekin myyjä kysyy "how are you sister?" Saksassa töissä minua puhuteltiin "schwester Anu", mutta se oli sairaanhoitajuuteen liittyvä termi. Miehet myös huutelevat tuntemattoman huomiota hakiessaan "hey mohammed". Täällä tuo sisaruus ja veljeys ei liity mihinkään muuhun kuin sukupuoleen... onhan se aika neutraali puhuttelumuoto.
Hoitajat keskenään kutsuvat toisiaan etunimillä, ilman ammattinimikkeitä. Aasialaisilla kuitenkin lienee jonkinlainen tittelinkipeys ja auktoriteetin esittämisen tarve, kun esim. ortopeedista "team leaderia" kutsutaan kuitenkin usein bossiksi, pomoksi. Ja eilen olisi pitänyt siltä mennä kysymään, voiko rikkinäisessä pakkauksessa olevan ruuvaussetin kuitenkin käyttää..... en mennyt kysymään!!! Minulla olisi mielessä kyllä ko tyypille sopiva titteli; as....e.
Ylimieliseen luonteenlaatuun (=saudimies) kuuluu ehdoton usko omasta erehtymättömyydestä ja ylemmyydestä muita maan matosia (=ulkomaalainen työtätekevä nainen) kohtaan. Viime viikolla aussi heräämöhoitaja soitti potilaan leikanneelle kirurgille muutaman kerran, ennen kuin ko päivystävä henkilö suostui kotoaan raahautumaan heräämöön katsomaan litroittain vuotavaa potilastaan. Tullessaan haukkui hoitajan suureen ääneen muun muassa blondiksi rasistiksi, joka uskaltaa häiritä hänen rukouksiaan. Arabian kieliset kommentit olivat huorittelua yms alatyylin nimittelyä. Tottahan se on heräämöhoitajan syy, jos on hommansa päivällä pahemman kerran tyrinyt. Jutun juoneen kuuluu, että paikalla ollut aasialainen hoitaja ei kuullut mitään ja asian selvitystilanteessa kirurgi kielsi kaikki puheeensa.
Kirurgi voi salissa sanoa hoitajalle ihan mitä vaan... niin alatyylistä juttua en ole vielä kuullut, ettei kunnon musmittaretkin kikattaisi ihastuksesta kirurgien puheille ja haukuille. Täällä ei edes osata vittuilla taitavasti, siis niin, että vasta huomenna ymmärrät, mitä se tyyppi oikeasti sanoi. Kaikki haukut tulee ulos, ennen kuin edes ajatus on valmis.... mitäs se henkinen työsuojelu onkaan?
Yritän olla välittämättä noista höpötyksistä mutta toissa yönä käämi paloi. Hoitajakollega ilmoitti minulle, että älä mieti moista asiaa, olet VAAN hoitaja. Minä en ole vaan hoitaja! Olisi varman pitänyt ilmoitta, että sinulle on ihan oikein, että valtiosi on alikehittynyt ja pressanne kuppaa kansalaisten rahat kenkiinsä sun muihin omiin tarpeisiinsa, kun kerran ette arvosta omaa itseänne minkään vertaa. Ihan lapasia! Olin taas kohtelias :(
Huomenna alkaa viikonloppu, ajattelin jonkinmoista sukellusohjelmaa, ihan yllättäen :)
Ensi viikolla alkaa loma. Meillä on lämmintä reilu 40, toivon etten palennu sinne pohjoiseen.

Jeddan Juhannus

Vuoden pisin päivä Suomessa ja niin myös täällä, olenhan sentään edelleen pohjoisella pallonpuoliskolla. Tästä ne päivät lyhenee.... paitsi Australiassa, missä kaikki on päinvastoin. (jos tuhkasta selviävät?) Kotimaassa ollaan pakon edessä iso osa vuotta kylmässä ja pimeässä, joten onhan tuota keskikesää syytäkin juhlia. Entäs sitten nämä paikalliset asukkaat täällä.... ?
Juhanusta ei tietenkään ole, niin kuin ei muitakaan pakanallisia juhlia. Kaiken lisäksi nämä saudit, kun sattuvat asumaan aurinkoisella ja lämpimällä leveysasteella, ihannoivat kylmää ja pimeää. Ulos mennään päivällä vaan ihan pakon edessä, ja sittenkin ilmastoidulla autolla ovelta ovelle. Yöllä kyllä sopii sitten ulkoilla, kun on pimiää. Kuumus täällä vaivaa kovasti paikallisväestöä, joten ilmastointi on must ja se on aina säädetty pakkasen puolelle. Siis paikalliset viihtyy sisällä pimeessä ja kylmässä, ja mieluusti vielä kovassa metelissä. Telkarin pitää huutaa joka paikassa ja täysillä.
Rannalta lähtiessä puin abayan pelkkien bikinien päälle, kun oli aika lämmin. Kotimatkalla piipahdus supermarketissa oli varsin epämiellyttävä kokemus; muuallakin kuin kalatiskin läheisyydessä palensi ihan hitosti ja kassalle päästessä oli sormet kohmeessa.
Sitten tämä "juhanuksen vietto". Keskiviikkona (niinkuin meijän perjantai) kävin illalla vahalla basaarialueella ostoksilla. Alennusmyynnit ne on täälläkin, varsinkin jos jaksaa tinkiä.... Merrellin sandaaleita sai oikeasta merkkiliikeestä normihintaan, reilu 30€  /pari. Uusi abaya makso 60 rilluu eli reilun kympin, sulkameritähtikuvioin aplikoitu. :)
Torstaina aloitin opetuksen uima-altaalla aamulla yhdeksältä.... valmista tuli jo puolenpäivän jälkeen. Iltapäivällä opetus jatkui beachilla yösukelluksen merkeissä, kello 1900 on jo riittävän pimeetä mennä veteen ihasteleen kaiken maailman önnimönnejä. Sukellukselta palatessa törmäsimme taas tämän maan outoon ja tekopyhään meininkiin. Aallonmurtajalla oli pitkä rivi märkäpukuun pukeutuneita hemmoja kumartelemassa rintamassa kohti kaakkoa... tulikohan sukeltaessa rikottoua pahasti luonnonrauhaa ja vahingoitettua ympäristöä, kun ei hartaudenharjoittamista ehtinyt moskeijaan asti säästää.
Perjantaina olin venekeikalla ranskalaisten kanssa. Lähtö oli saudien kansoittaman loma-alueen satamasta.

Hieno keli ja isot koneet, ihan tyhjänpanttina

Satama-aluetta kiersi kahviloiden ja ravintoloiden rivistö, ihan kun Euroopassa.... kaikki autiota ja tyhjää sekä aamulla että illalla. Starbrucks ilmoitti ovessa olevansa auki viikolla 1200-0300, viikonloppuisin suljettu. Ei olis kahvia tehnytkään mieli. Tottahan se on, että ulkona on lämmin ja kirkas keli häikäsee, paree pysytellä sisällä.

Laitureissa olevat veneet oli kaikki paikoillaan. Joka veneessä isot tuplakoneet, mieluusti 2 x 225 heppaa, että ehtii minne siten onkin menossa. Lämminhän siellä merelläkin on ja saattaa vaikka nahka palaa, siis ei kannata mennä sinnekkään.

Sukeltajat kyllä menee merelle kelissä kun kelissä. Käytiin AnnAnn-hylyllä. Se on hieno paikka, mukavasti korallien peitossa. Korallit säilyy hyvinä, kun kävijöitä on harvakseltaan, eivät kulu käytössä niinkuin esimerkiksi Suezin lahdella olevan huippuhylky Thistlegormin koralleille on käynyt. Konehuoneeseenkin pääsee pujottautumaan, isot dieselkoneet näyttää aluksessa olleen.

2 muuta sukellusta tehtiin "uusille riutoille". Harvoja, jos yhtään sukeltajia käynyt aiemmin. Korallit on upeita ja varsinkin nyt kesällä on kaloilla poikasaika, erittäin paljon pieniä monenmoisia sinttejä. Lisäksi myös iso parvi barrakudia ja ensimmäinen täällä tapaamani jättiläis-Napoleonkala. Isot kalat ovat kadonneet todennäköisesti ryöstökalastuksen seurauksena. Paikalliset snorklaajat rakastavat harpuunoita...

Siis hienoja sukelluskohteita, hyvä tapa viettää juhannusta. Jos nyt jotain harmia pitää keksiä, mainittakoon, että nenä kyllä paloi aurongossa.. mutte sehän on vaan pintavaurio.

Siis hyvin sujuu juhannus ilman kokkoja ja kaljoja..... maassa maan tavalla, edelleenkin :)

Toivottavasti veneet pysysvät myös Suomessa laitureissa ja kuselle mennään pusikkoon, sammaleeseen kaatuminen ei hukuta ketään.

Mukavaa kesälomakautta, muistakaa myös laiskotella..... sukellusten välillä aluksella on pakko laiskotella, minunkin:))