"There is only one perfect road and that road is ahead of you, ALWAYS ahead of you." This was said by Sri Chimoy, multitalented spiritual "ultra sportsman".



lauantai 28. heinäkuuta 2012

Meren ihmeitä

70-luvulta lähtien on telkussa näytetty komentajakapteeni Jacques Cousteaun seikkailuja Calypso ja Alcyone aluksilla pitkin ja poikin maailman meriä. Turha kai mainita, että ko. filmit ovat ehdottomia suosikkejani, edelleen. Periaatteessahan on vähän harmillista nähdä, kuinka paljon kaloja ja esim. haita oli vielä perikymmentäkin vuotta sitten Sharm el Sheikhissä; nyt niitä ei löydä edes etsimällä!
Ihmiskunta ei piittaa merien hyvinvoinnista, vaikka Cousteau siitä kuinka saarnasi.
Meillä on ollut Punaisessa meressä jo melkin kuukauden ajan kovin "sottaista" vettä, ihan on harmaata. Täysikuun aikaan suuret nousu-ja laskuvesivirrat tapaavat sekoittaa näkyvyyden, mutta ei sen kuukautta pitäisi kestää. Ulkoriutoillakin maisema on ajoittain kuin tammikuisessa pakkaslumisateessa, semmosia hiutaleita leijuu kaikkialla. Yhtä kaikki, vesi on ihanan lämmintä:)
Pari viikkoa sitten katseltiin tukialukselta valtavia levälauttoja, ihan kuin koivun siitepölyä tai sitten sinilevää. Kumpaakaan noista harminkappaleista ei meillä täällä ole, joten mitäs se mössö sitten on?
Tämä ei onneksi ole pilssinvettä

Korallit lisääntyvät lähettämällä polyyppinsa avoveteen, virran vietäviksi. Erinomaisen tästä systeemistä tekee se, että kaikki korallit pölyttää samaan aikaan, jokseenkin väriin ja laatuun katsomatta. Sanomattakin on selvää, että
jos buffee olisi auki ympäri vuoden, tulisi kaikki syötyä ja lisääntyminen ja leviäminen olisi vaikeaa. Joukkovoimalla jyräten iso osa polyypeistä selviää jatkoon ja kasvamaan koralleiksi. Mistä kaikki korallit ympäri Punaisen meren tietäävät, että nyt on aika, ei kukaa tiedä. Ne vaan pöllyyttä porukalla, viimeiksi jokunen viikko sitten.
Osuttiin todistamaan erään mattimyöhäsen siemennystä. Ihan kuin pienestä tulivuoresta olisi pulpunnut pieniä lasikuulia, varsin vaikuttava näky. Juu, kamera olis tietty ollu kiva, mutta kaikkea ei voi aina saada.
Siis vesi on täynnä tätä korallimössöä, lisäksi lämmin pintavesi tuottaa paljon planktonia. Tämä sitten aiheutaa sen, että ajoittain uimme melkein kuin ruuhkaisessa akvaariossa. Kaloja on hurjan paljon, ja melkein kaiken kokoisia ja lajisia. Melkein siksi, että isot kalat edelleen on harvinaisia, kiitos paikallisten harppuunamiesten. Perkele!
Nämä kalaparvet kuitenkin tuovat paikalle ravintoketjussa ylempänä olevia tyyppejä. Delfiineillä on supermarket auki ympäri vuorokauden monella riutalla, parvissa on useita kymmeniä delfiinejä kerrallaan. Ensimmäisen kerran sukellusurani aikana delfiinit ottivat meidät pyyteettömästi parvensa jäseniksi, antoivat meidän lilliä ihan rauhassa siinä seurassa, kun sulattelivat ateriaansa. Normaalisti avomeridelfiinit kaveeraavat alusten kanssa mutta eivät laske ihmisiä tai sukeltajia lähelle. Nämä veikot kuitenkin laskivat ihan kosketusetäisyydellle.... hieno fiilis!
Niin, se kamera:  kuten olen jo maininnut, vesi on harmaata, ei siellä mitään kuvia oteta.
Mikä on sitten huono näkyvyys näillä leveyksillä; eilen oli alle 5 metrin syvyydessä pahimmoilaan kuin maidossa uisi, näkyvyyttä käsivarren mitan verran. Nostalginen olo, vaikka ei ollu pimee ja kylmä. Syvemmällä sitten näkee jo 5-10 metriä, ja alle 40 metrissä jopa 20 metriä. Kovin on sumuista.
Ehdottomasti hämmästyttävimmän meren ihmeen näin viime viikolla, kun olin oppilaan kanssa paikallisten suosimalla sukellusrannalla. Ihan oikea saudi siivosi pohjaa, keräsi roskaa verkkopussiin. Ensimmäinen lajiaan, en ole ennen nähnyt. Sairaalassakin kaiki roska tippu just niile sikoilleen, ei puhettakaan käyttää roskista, siivoojat on siivoomista varten. Siis ihmeiden aika ei ole ohi:)
Yltiöhelteet kuulema tulossa Suomeen; jopa 30 lämmintä. Torstai-iltana olin barbecue-partyssa: ilma iltakymmeneltä jotain reilu 40, kosteusprosentti about 80.... ihan kuin olis saunassa istunut, vaatteista sai vääntää vettä. Miun hiukset oli kuin vanhanajan permanetat jutut, ihan kikkarat ja tietty valuvan märät. No, riittävä nesteytys, hyvin menee:)
Nyt jännäämme, saako viiksekäs saudineitonen mennä judomatolle huivi päässä, vai tuleeko koko joukkue saman tien kotiin..... eivätpäs miehet halua kisata valkosessa mekossa ja pyyhkeessä:)
Ramadanin jatkoja, kerätkää sienet ja marjat talteen:)

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Ramadan Kareem!

...jokavuotinen juhlahumu alkoi taas. Uskonoppineet näkivät uudenkuun sirpin itäisellä taivaalla torstai-iltana ja päättivät aloittaa pyhän paastokuukauden, Ramadanin.
Vuotuinen paastokuukauden vietto kuuluu jokaisen muslimin elämäntapaan, varsinkin tässä sosiaalisen kyttäyksen kehdossa. Kukaan ei yksinkertaisesti uskalla olla paastoamatta. No juu, alle kouluikäiset lapset, raskaana olevat naiset ja muut kovasti paljon sairaat voivat pidättäytyä paastosta. Lisäksi matkustus yms olympiaedustus ovat riittävä syys paaston siirtämiseen myöhempään ajankohtaan. Mutta noin periaatteessa, kun diabeetikko on taudistaan parantunut, hän paastotkoon sairauden takia menettämänsä ramadan-päivät.
Koska tämä on uskon asia, liittyy kuukauteen paljon muutakin, kuin syömisestä pidättäytyminen päiväsaikaan. Pitää välttää tappeluita, kiroilua ja pahan puhumista muista, ei syyttelyä yms panettelua, ei musiikkia tai telkkaa yms seksiä tai muutakaan maallista viihdykettä. Suuhun saa periaatteessa laittaa vain hammasharjan, kunhan varoo visusti nielemästä hammastahnaa. Tämän takia hammastikkujen käyttö on suositeltavampaa.  Olishan se kauhia lakirikkomus, jos puolilta päivin erehtys nielasemaan hampaankolosta löytyneen kanan retaleen.
Kaikkiin rukouksiin pitää osallistua ajallaan ja koraani olisi hyvä lukaista taas ainakin kertaalleen läpi kuukauden kuluessa. Että tuo rukoilupykälä olisi helpompi täyttää, suoritetaan nyt kaikki rukoukset alusta loppuun julkisesti, kovaääniset täysillä. Ylimääräinenkin hartaus ilta kymmeneltä, ikkunat melkein helisee kun imaami pistää parastaan lähimoskeijassamme.
Käytös on oltava nöyrää, kulkekaa katse maahan luotuna. Köyhiä pitää autaa, kerjälaisille pitää antaa rahan lisäksi ruokaa. Kaikenmaailman sosiaalisuus on suositeltavaa, juuri tämän "jakakaa ruokaa" ideologian takia; siis kutsukaa kaikki ystävät ja kylänmiehet ja kauan unohduksissa olleet serkun kaimat ruokailemaan iltarukousten jälkeen.
Paljon armoa ja anteeksiantoa, kuuluu ohjeistus. Kun päivät kuluu enimmäkseen torkkuessa, otetaan vahinko sitten yötä myöten takasin. Käytiin torstai-iltana ruokaostoksilla ja huh huh.... mielestäni suomalainen joulunalusmeininki, tai venäläisten hamstraus, on vielä aika kesyä näitten paikallisten ostovimmaan. Ei riitä, että hankitaan ramadanille tyypillisiä tuotteita, niin kuin meillä jouluruokia, kaikkea muutakin pitää olla valtavasti. Kassajonossa edellämme oli beduiini, jolla oli 16 pakettia jauhelihaa. Kyllä, laskin ne ootellesani.... jauhelihahan on hyvä säilymään, joten parin viikon tarpeen voi hyvin ostaa, kun on hyvä tarjous. Isot perheethän näillä on, mutta..... isokokoisia ovat ihmisetkin.
Siis enemmän ruokaa, parempi mieli.... syötetään myös naapuri niin saadaan "hyväntekeväisyys-suorituspisteet" kasattua:)
Tämä on paikallinen Citymarket, ei Lidl

Paikallisille uskovaisille annetaan paljon ohjeita, miten ramadanin aikana tulee käyttäytyä, niin kuin eivät olisi tapoja oppineet jo äidinmaidossa.
Sen sijaan meille vääräuskoisille ohjeistus voi olla ihan tarpeen.... luin juttuja paikallisesta englanninkielisestä aviisista.
Julkinen syöminen ja juominen on kiellettyä, ettei vaan paastoaville tulisi huono mieli, kun tuo pakana tuossa juo vettä, ja itselläkin olisi jano. Toisaalta, kaikki ravintolat yms ovat suljettu päiväaikaan, joten ei tule kiusausta ostaa jäätelöä.
Me emme myöskään saa hermostua, jos ja kun musliminaapurit rällestää kaiken yötä juhlissaan: meluisat yöbakkanaalit on ihan hyvä tapa, koska päivät kuluu punkassa.
Samaan ideologiaan kuuluu ymmärtää, että paastovien tyyppien aikataulut ja työteho ovat entistä enemmän hukassa... muslimien työpäivät on lyhennettyjä, mutta viimeistään viimesellä viikolla ne on lyhentyneet olemattomiksi, jäädään suosiolla kotiin. Eihän sitä syömättä jaksa töihin tulla.
Iltarukouksiin kuuluu kaikkien osallistua ja siksi moskeijoiden ympäristöt ovat usein ruuhkaisia: meidän pitää ymmärtää, että autot on parkkeerattava johonkin. Mitä sitten, että kadut on ihan oikeesti tukossa. Ohjeistus kuuluu, pysykää kotona auringon laskun aikaan, koska kaduilla ja teillä on kiireisiä muslimeja ryntäämässä ylinopeutta kotiin "aamiaiselle", onnettomuus riski pienenee kun edes vääräoppiset on pois jaloista....
Sitten myös kiellettiin provokatiivisten vaatteiden käyttö: mimmonen se provokatiivinen abaya on? No, peruste tälle kiellolle on, että ramadanin aikaan kaikki 5 aistia paastoavat, siis myös näkö.....
Hyvin selkeä ohje myös on, että koita järjestää itsens maasta ulos paaston ajaksi, jos mahdollista. Sillä välttyy tältä ylivainion herätyskokouksen kaltaiselta joukkohysterialta. Ei ihan huono vihje, noita muita en oikein vakavalla naamalla ymmärrä.
Ei tässä hätää, minä saan syödä ja juoda kun haluan, muurien sisällä kaikki (!) kielletty on sallittua.
Ranskan alkeiskurssin suoritin, loppukokeessa 80% oikein.... ehkä tuo kieli tuosta aukeaa ajastaan ;)
Sateita ei ole näkyvissä, merivesi matalalla 33 asteista :)
Pilvinen keli on hyvä marjastussää, ei tule liian kuuma metsässä :))

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Viva la France

Ranskan kansallispäivää vietettiin launataina 14. heinäkuuta. Historian osaamiseni ei kerro, mistä tapahtumasta aikaa lasketaan, aurinkokuninkaasta vai Napoleonista. Yhtä kaikki, paikallinen konsulaatti järjestää bileet ihan niinkuin Suomessa itsenäisyyspäivän malliin.
Ovella on usiampi portsari, pitää olla kutsu. Sen sijaaan henkilöllisyydestä ei kukaan välitä, naapurin kutsulla voi marssia sisään. Kansallisuudellakaan ei ole väliä, lähimmän yhteistyöjoukkueen, eli saudien edustajia oli paikalla runsaasti. Metallipaljastimen läpi pitää kulkea, mutta ei haittaa jos se vähän piippaa. Kännykät on sallittuja, toisin kun vainoharhaisilla jenkeillä;)
Menetimme juhlapuheen alkuosan liikennepoliittisista syistä ja kuulimme ainoastaan pitkän luettelon nimiä.... luultavasti "firman" paikallisia sponsoreita. Tuskin kuitenkaan mikään maailmapolitiikka avartava näkemys jäi kuulematta, ainankaan minulta. Ranskan kuullunymmärtäminen on edelleen aika mahdotonta. Puheen jälkeen soitettiin Marseljeesi ja sitten tietenkin Saudien kansallislaulu. Se on aika kiva biisi, semmonen reipashenkinen diskotyyppinen renkutus. Vähän samanlainen kun Italian kansallislaulu, se mitä soitetaan aina kun punanen auto voittaa kilpa-ajot. Saudien musiikilla tuskin Lontookaan urheilukilpailutkaan on valmistautunut, ainakaan naisten palkintoseremonioissa.
Virallisen ohjelman jälkeen avataan buffetti, eli syy, miksi kaikki vieraat ovat saapuneet. Tarjolla oli oikeesti ranskalaista ruokaa, ei mitään piraattikamaa. Juustot ihan alkuperäsiä ja oikeita ja leikkeleet sisälsivät sitä mitä kuuluukin; tämä on hanhenmaksaa ja tämä on sianlihapateeta jne. Tarjoilu oli varsin monipuolinen, joten luultavasti myös vegaanit ja muslimit löysivät syötävää.
Baarista sai oikeaa viinaa, viiniä ja olutta. Punaviini on täällä varsin harvinainen herkku, hyvää sellaista on kuulema aika vaikea tehdä. Nyt sain hyvää punaviiniä juustojen ja salaatin seuraksi. Monet muutkin ymmärsivät haluta viiniä ja se loppui kesken. Tarjoilija ilmoitti ystävällisesti, että viini finished, ota whisky:)
Ruokailun jälkeen alkoi tanssi, ihan niin kuin Joulukuun kuudentena. Ei soittokuntaa, vaan arabimusaa kaiuttimista, diskovaloja sun muuta yökerhofiilistelyä.
Mekko heiluu näin....
Sanomattakin on selvää, että Ranskassa kun ollaan, on miehet ja naiset sekasin, ja naiset arveluttavan pienissä vaatteissa. Hyvin tuo sujui joraaminen myös kansallispuvussa, muusta juhlinnasta puhumattakaan.
Voisin tietenkin pohtia itseni kipeeksi tätä tekopyhyyttä, mutta lienee turha vaiva. Käytän liikenevän aivokapasiteettini (jos sitä nyt edes on) tuohon kielen opiskeluun.
Tulevana viikonvaihteena alkaa Ramadan, paastokuukausi. Silloin kaikki aikataulut kääntyy ylösalaisin Paikalliset paastoajat vaan lösiivät päivät, (ei kovin iso muutos normikäytökseen) ja sitten illalla heräävät syömään ja juhlimaan. Viimenen mässäily on aamulla ennen auringon nousua, sitten onkin hyvä mennä täydellä vatsaal punkkaan. Muutama kilo keskimäärin kuulema kertyy painoa lisää tässä "kesäkuukauden" aikana..... Onneksi asun täällä muurien suojassa, ja saan syödä valoisaan aikaan ja nukkua pimiällä... Shoppailu ei muutenkaan kuulu erityisesti mielipuuhiini, joten ei edes ostoskeskukseen tarvi vääntäytyä puolilta öin.
Kesämekkokauppiailla lienee kehnot oltavat Suomessa, mutta sateenvarjokauppiaat taitaavat pärjätä hyvin. Sateet tietää hyvää sienivuotta. Ja eikös ne mustikatkin rupee kypsymään:)
Mukavaa kesälomaa kuitenkin.

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Uimakoulussa maan tapaan

Suomessa uimataito kuuluu peruskoulun oppivaatimuksiin, viimeistään armeijassa poikien odotetaan oppivan uimaan oikeasti. Vaan jos hukkumistilastoja ihmetellään, voidaan helposti todeta, että uimataitotavoitteet jäävät saavuttamati. Lienee vesiliikunta-asenteissa myös pientä parantamisen varaa.
Tässä maassa ei koulussa ole liikuntatunteja, varsinkaan tytöille. Kulttuuriin ei kuulu kaikenmaailman pihaleikit potkupallon pelaamisineen ja puhin kiipeilemisineen, puhumattakaan jostain tavoitteellisesta liikunnan harrastamisesta. Lapset eivätkä useimmat aikuisetkaan osaa ajaa edes polkupöyrällä, sehän on paholaisen keksimä tavattoman vaarallinen vehje ja siksi jokseenkin kielletty kapine tässä maassa. Siis oman kehon koordinointi ja motoriset valmiudet ovat olemattomia, niin aikuisilla kuin lapsilla.
Vesilaitoksen alkuperäisväestö nyt kuitenkin keksi, että lasten on hyvä oppia uimaan, ja niin minä sitten olen parhaani näitten lasten kanssa yrittänyt. Pienin ongelma tässä uimakoulutoiminnassa on kieli, mukulat puhuu vaan arabiaa.
Lapset tulevat enimmäkseen nannyjensa kanssa, vain muutama äiti tulee paikalle. Pelkästään äidin hoidossa olevat lapset ovat selkeästi yhteistyökykyisempiä ja keskittymiskykyisempiä kuin nämä nannyjen luotsaamat mukulat. Tiedän, että nannyjen sun muiden piikojen duuni ei ole helppoa, mutta nyt tuo lastenhoito busines näyttää mielestäni ihan tappohommalta. Tokihan paikka saudiperheessä lastenhoitajana on filipiinolle usein lotovoitto, mutta elämä 24/7 periaatteela moisten kurittomien kakaroiden kanssa näyttää länsimaisin silmin kamalalta. Puhumattakaan, millaista kohtelua kukin sitten lasten vanhemmilta saa.....
Allasvesi on reilu 30 asteista, joten lämpö on ongelma ainoastaan minulle. Kun lillun 6 tuntia päivässä altaassa kirkaan auringon alla, on olo aika kypsä ja pehmeä iltapäivällä. Puhumattakaan, että vedenpitävät aurinkosuojat kestävät vain muutaman minuutin ja liukenevat...
Lapset kuuntelevat ohjeita ja katselevat demonstraatioita vaihtelevasti, enimäkseen eivät. Siis kaikki oppi verhotaan leikkiin jopa melkein 10-vuotiaille: Nemo liukuu näin ja sukeltaa näin..... mielikuvitus ennen kaikkea. Ja sitten kun saan lapsen liukumaan metrin, onkin jo suuren kehumisen ja ruokatauon paikka. Kulttuuriin kuluu jatkuva syöminen, suoritukset palkitaan keksillä ihan kuin koirakoulussa. Ravintosuosituksia täällä ei tunneta; kenelle suomalaiselle äidille tulisi mieleen syöttää grillimaustettuja transrasvaisia keinotekoisia lisäaineellisia perunalastun korvikkeita 2-vuotiaalle?
Kuten sanottu, lasten koordinaatio on olematonton, joten käsien ja jalkojen yht ´aikainen hallinta on mission impossible. Jos vielä jalkapotkut onnistuu yksistään auttavasti, käsivetojen lisääminen tuottaa tulokseksi sekavan hallitsemattoman kiemurtelun....
Kaikille vanhemmille ja nannyille olen selvittänyt, että lapsen motooriset valmiudet ratkaisevat, kuinka paljon hän oppii kurssin aikana, olympiauimareita ei näistä muksuista viikossa parissa leivota. Tavoitteet laitan jokaiselle erikseen ja olen ylettömän tyytyväinen, jos 3-vuotias liukuu metrin ja kelluu selällään auttavasti. Siis veteentotuttelu on avainsana:)
Kuvan tyttäret ovat hyvin energisiä ja ihan selkeitä adhd-tapauksia sekä mieletään että fysiikaltaan. Oppivat kuitenkin viikossa uimaan puolen altaan verran, about 5 metriä.
Tytöillä on paikallisen kulttuurin mukaiset uimamekot, helmat polviin. Altaan säännöt käskevät pukeutumaan normaaliin uimapukuun ja yks työppönen kävi jo miulle ilmottamassa, että tytöjen puvut eivät ole sääntöjen mukaisia. No, luettelin about 7 perustetta, miks ne on ok, alkaen auringon haitallisesta uv-säteilystä. T-paidat on kiellettyjä, mutta miun pitkähihanen paita on hyväksytty..... siis ongelma oli taas kerran enemmänkin rotuopillinen kuin asiallinen.
Ranskan opiskelu jatkuu..... huh huh.
Ramadan painaa päälle ja päivätoimintoja ajatetaan jo nyt alas; viikon päästä päivät on tyhjiä ja kaikki aktiviteetit tapahtuu öiseen aikaan. Kaupat sun muut pankit on puolilta öin auki ja vesilaitoksen saudivetoiset kokoukset alkaa esim kymmeneltä illalla..... hulluja hommia. Muista kuulleni yhdeltä keskussairaalan innokkaimmista leikkaajista, että yötyöllä ei ole siunausta.... yöllä tehdään vaan välttämätön. Mutta tämähän onkin uskon asia:)
Uskon asia lienee myös euro, Nokiaan ei taida enään kukaan palvoa...

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

J' apprends le français

.....minä opin ranskaa..... insAllah
Menin Jeddan ranskalaisen koulun järjestämälle ranskan alkeiskursille. 4 viikkoa joka ilta, 2 tuntia kerrallaan. Aika tiukka aikataulu.
Luokallani on lisäkseni 15 tyttöä, miehet ja naiset kun tietenkin erotellaan tässä maassa. Yksi jordanialainen ja loput saudeja, muslimeja kaikki tyyni. Opettaja on senegalista, pää täynnä lettejä ja loputon kärsivällisyys.
Tunnen taas olevani erilainen nuori / vanha.... Koska tunnit alkavat kello 18, mielestäni paikalla pitää olla viimeistään kello 18. Puolet tytöistä tulee kuitenkin vartin puolentunnin viiveellä, ei puhettakaan oveen koputtamisesta tai myöhästymisen pahoittelusta. Minulla on kännykässä nappi, josta sen saa äänettömälle, muila tytöillä puhelin laulaa pöydällä kaiken aikaa. Lisäksi esim facebookia pitää seurata jatkuvasti, opetuksen kuuntelu on toissijainen juttu.
Kotitehtävät on ihan tuntematon käsite, kaikilla muilla kun minulla on aina kaikki tekemäti. Minä olen kunnon koululainen ja teen läksyt, Alain vielä tarkastaa kaiken lounastunilla. Siis tässä kohti pärjään hyvin. Koska olen päättänyt oppia ranskaa.
Vaan kovin on vaikea ja hankalan tuntuinen kieli. Kirjoitettua tekstiä vielä joten kuten ymmärrän, koska monet sanat ovat samankaltaisia kuin jo osaamissani kielissä. Kirjoitamisessa tietty pärjään paremmin kuin luokkakaverini, koska akkoset on ainakin periaatteessa  tuttuja. Vaan tuo puhuttu kieli: puolet kirjaimista jätetään lausumatta ja loput kuulostaa ihan oudoilta yhdistelmiltä. Lisäksi puhumisella tuntuu olevan kauhea kiire.... melkein mission impossible.
Kielioppi on kummallista ja ajoittain ihan outoa. Kaikenmaailman maskuliineja ja feminiinejä ja erilaisia pronomiineja ja sekavia verbejä taivutuksineen. Tiedä häntä mitä tästä tulee, sekavalta tuntuu.
Sauditytöt ovat usein paljon enemmän pihalla kun minä, joten onneksi saan ylimääräisiä selityksiä juttuihin. Tosin puolen tunnin selvitys siitä, että puhuttelumuoto ei riipu vastapuolen sukupuolesta vaan ainoastaan tuttavallisuudesta tai muodollisuudesta, oli aika pitkästyttävä. Ilmeisesti arabiassa ei sanota samalla tavalla miehelle ja naiselle, että olet pöhkö. .....ei ehkä sanota ollenkaan, kenellekkään.....
Eihän tässä auta pyristellä, kun koukku on jo nielty, luultavasti olen oppinut hankalampiakin asioita elämiäni aikana. Eteenpäin, sano mummo helteessä :)
Ammatillisesti olen palannut todellisille juurilleni. Alotin Lappeenrannan kaupungin uimaopettajana kesällä 1975. Nyt opetan taas lapsia uimaan, ympäristö on kieltämättä miellyttävämpi. Allas on reilu 30 asteista, joten kukaan ei palele..... kivempaa altaassa on puljata kuin esittää puolityhmää piikaa paikallisessa leikkuussalissa. Pieniä kieliongelmia tietty on, kaikki eivät puhu englantia. Toistaiseksi olen pärjännyt apinaleikillä, minä näytän ja apinat matkii:))
Hiihtopolven kuntoutusprojekti jatkuu. Kiitos Nikon, pyöräilymusiikina on nyt Hurriganesia yms vanhaa kamaa. Vaikka tyhmäähän se kuntopyöräily edelleen on:)
Viikonloppu esissä, huomenna merelle. Ilmat on mukavia, vajaa 50 keskipäivällä.
Päivän lehdistä löysin pari kivaa dekkarin aihetta: kuka myrkytti Jasser Arafatin, onko jenkkien oletetuilla merenneidoilla osuutta asiaan? Mullistaako Higgs hiukkanen talouspolitiikan tai jonkun muun tärkeän elämän alan? Tarot-kortit lienee päteviä kertomaan, eroaako Suomi eurosta vai siirretäänkö edelleen verotulot Välimerelle.
Mukavaa lomaa, pukeutukaa lämpimästi:))