"Suomi elää metsästä......

... ja paperiteollisuudella on tärkeä osa elinkeinoelämässä", opettiin 1970-luvulla oppikoulussa. Mielipiteitä on sen jälkeen hieman muokattu ja paperin kulutustakin järkiperäistetty. Saudi-Arabialla näyttää kuitenkin olevan rajattomat paperi- ja ennen kaikkea "paperityöläisvarannot".
Ensimmäisen sairaalaan- ja työhönorientoitumispäivän jälkeen olen ihan pihalla kun lumiukko. Täällähän sille käy kehnosti.
Koko päivän 12 hengen joukkoamme kuljetetiin virastosta toiseen ja byrokraatin luota toiselle kuin pässejä narussa: rekisteröidy sinne ja kirjaudu tänne, allekirjoita tuo, sitten kun olet saanut sen sieltä, vie se tuonne, leimauta siellä ja kopioi tänne, jne ihan loputon määrä ohjeita ja määräyksiä, jotka ulottuvat kuukausien päähän. Sanomattakin lienee selvää, että papereista iso osa on präntätty arabiaksi.
Sähköisesta tiedonsiirrosta- tai jakamisesta täällä ei ole kuultu, (tietokoneeseenhan ei voi lyödä kaiken varmistamaa leimaa) ja jos samassa huoneessa 2 ihmistä tarvitsee kopion jostain lanketista, on molemmilla tietty omansa. Paperiton toimistoideologia olisi oiva tuontituote tänne, jos leimoista päästäisiin.
Tullessani minulla oli jo peukalohangallinen "leimattuja papereita" mukana, se on vain alkusoittoa :)
Sairaalassa näyttää olevan kovin kansainvälistä työvoimaa, jotka lieneevät selvitelleet tiensä byrokratiaviidakossa, siis ei varmaan "mission imposible". Mietin ainoastaan, ehdinkö rekisteröityä kaikiin vaadittuihin instansseihin, ennen kuin tämä vuosi on ohi. :)
Paperimiehen tytär biisiä en tähän siteeraa, koska taatusti aion yrittää!