"Urheilusukellus on hauska harrastus"

Tämä on ikään kuin kotiranta. Enimmäkseen aika tyhjillään. Rannalla on bungaloveja, joissa on vuosivuokralaiset, siis harvoin ketään....
Sukelluspaikkana mukava, autolla pääsee "laiturille". Kamat niskaan ja ei kun menoksi.
Vesi on nyt kesällä noin +30, laskee syksyn mittaan pahimmoillaan alle 26 asteen.....
Tuulesta ja virroista johtuen näkyväisyys on ajoittain jopa ihan harmaa, parhaina päivinä näkee useita kymmeniä metrejä.

Klovnikala asuu merivuokossa

Näitä muutaman sentin mittaisia veikkoja asuu runsaasti rantakorallessa.

Leijonakala, kaunis katsella, kipeä koskettaa

Perinteisellä filmivehkeellä vedenalaiskuvaus on varsin haasteellista, kamera ja salamalaitteet painaavat ihan oikeasti, eivätkä olen kovin hydrodynaamisen mallisiakaan.

Digikameran voi laittaa koteloon, se on kevyt kuljetella, kelluu tarpeen mukaan. Salamalaite tietty lisää veden vastusta uidessa. Automaaattinen tarkennus on onnetoman hidas ja salamat käyttäytyy oudosti.(:o/) Tietenkin pitäs olla 2 salamalaitetta, ettei kaikki roskat näkyisi....

Siis ei ollenkaan helppoa hommaa. Tämän kyllä tiesin jo kokemuksesta :)

Sammakkokala

Skorpionikala

Sähkörausku

Kuvausharjoituksissa olen keskittynyt enempi hidasliikkkeisiin mörköihin, kuten tuo sammakkokala. Melkein tulee mieleen joku Sormusten Herran kävelevä puu tms erittäin hyvin maastoutunut örkki. Kovin on suttanen kaveri, edes virta ei siivoa sammalta selästä.

Tämä skorpionikala myös metsästelee paikoillaan korallin kupeesssa. Liikkellä ollessaan varsin kaunis näky, "siivet" on monenkirjavat.

Ei passaa taputella edes vahingossa.

Sääntöhän kuuluu, ettei mihinkään pidä koskea, mukaan saa ottaa vain muisti- ja valokuvia  ja muuta kuin kuplia ei pidä jättää jälkeensä.

Pintojen ja eläinten koskettelu ei ole pelkästään hupaa ihmishengelle, vaan vahingoittaa myös hipelöityä korallia tai kalaa.

Tämä on sähkörausku, alle puolimetrinen lettu.

Taputtelusta saa helposti permanentin hiuksiin, muista vammoista puhumattakaan.

Tottahan se on, että sukelluksilla näkee paljon kuvamisen arvoisia juttuja, mutta kun sitä kameraa ei aina ole mukana. Varsinkaan koulutusjuttuja ja valokuvausta ei kannata sotkea, molemat vaatii keskittymistä.

Katsellaan nyt, jos jotain ulkoriuttojen hylkyjä saisin kuvattua edes jonkin verran,.Visuaalisesti hylyt ovat täällä mahtavan hienoja, korallit säilyvät hyvin, kun sukeltajia on harvakseltaan. Yksi maailman parhaimmista hylyistä, Suezin lahdella lepäävä Thistlegorm on menettänyt kaikki "koristeensa" vuosien myötä..... miks pitää aina näplätä kaikkia pintoja?

Jutun otsikko on oppi ensimmäiseltä sukelluskurssiltani, 70-luvun lopun Tukholmasta. Teorialuentojen päteeksi oli aina pieni "koe" ja viimeinen kysysmys kuului aina; "hurdant hobby är sportdykning?" Oikea vastaus oli "Sportdykning är en trevligt hobby". Jutusta tuli hylätty, jos tämä vastaus oli väärin.

Olen edelleen samma mieltä, sukellus on kivaa :)

Suojelkaa meriä!

Hyvää syntymäpäivää Cornerille :)