Oikein hyvää Uutta Vuotta

Beduiiniravintola keskella hiekkaeramaata

Tassa pilkotaan kuivaa haita

Nyt on juhlat juhlittu ja lomat lusittu ja paluu arkeen esissä. Toivottavasti kaikki annetut ja edes suunnitellut uuden vuoden lupaukset tulevat täyttymään ja elämä hymyilee tulevanakin vuonna.
Vietimme juhlakauden Omanissa, sukelluksissa ja aavikoilla, baarissakin kävimme:)
Viime vuoden aikana opimme termin "arabikevät", yleisnimitys näille kansannousuille lähi-idässä. Eihän nuo mittelöt vielä ole läheskään ohi, kovin ovat riitaisia politiikasta, ihmisoikeuksista, uskonnosta ja muista yhtä vähäpätöisistä asioista. Arabit itse mieluusti kuitenkin toitottavat olevansa yhtä yhtenäistä perhettä; kaikki ovat veljiä ja sisaria keskenään ja kaikilla on sama kaikenkattava uskonto.... mitä nyt shunnit ja shiat vähän ovat erilinjoilla, muslimeja yhtä kaikki.
Minua hämmästyttää kovasti tämän "perheen" jäsenten erilaisuus. Näyttäs olevan susia ja lampaita ja ties mitä dinosauruksiakin suvussa, niin ovat erilaisia ainakin nämä saudi- ja omanveljet keskenään. Saudithan haluavat puuttua täällä kaikkeen tekemiseemme, kuului se sitten uskontoomme tai ei. Heillä on velvollisuus vahtia, että emme juo viinaa ja naiset peittelee itsensä mustalla abayalla eivätkä viekottele viattomia mieshenkilöitä. Ja tietty väärä-uskoisia kuuluu katsella hyvin alatyyliin.
Omanissa sen sijaan turbanipäinen tullivirkailija hymyili ja toivotti tervetulleeksi ystävälliseen maahansa. "Tax-free kauppa on tuossa kulman takana" oli lisäevästys. Totta, lentokentän tuloaulasta saa ostaa länsimaisesta valikoimasta wiskiä sun muuta, varsin edullisesti kaiken lisäksi. Turistit saavat juoda, jos heistä siltä tuntuu, hoteilleissa tarjoillaan alkoholia. Abayaakaan ei tarvitse, normi asiallinen pukeutuminen riittää. Toki paikalliset naiset voivat itsensä peitellä kuten haluaavat, mustalla tai väreillä, kokonaan tai osittain. Autoakin naiset saavat ajaa, silloin pitää kyllä silmät olla näkyvissä:)
Kaiken tämän lisäksi omanilaiset tekevät töitä ihan niin kuin ihmiset ainakin, kaikenlaisissa ammateissa, Tietty siirtyöläisikin on, varsinkin pienipalkkaisissa hommisssa, mutta heidän osuutensa maan työvoimasta on kohtuullinen verrattuna naapurimaihin. Turismi on tärkeä tulonlähde tälle öljymaalle ja sen eteen tehdään töitä. Luontomatkailun resurssit ovat paljolti muotoutuneet vuosimiljoonien kuluessa, aavikkoleirit ja opaspalvelut eivät vaadi huimia investointeja, lähinnä yritteliäisyyttä ja ystävällistä mieltä.
Joulun vietimme rantahotellissa, aattosukellukset oli kivat. Koska Omanissa siedetään hyvin kaikkia uskontoja, oli hotelli koristeltu eurooppalaisittain, joulukuusia ja joulupukkeja oli siellä sun täällä;)
Ravintola tarjosi monipuolisia ymmärtääkseni jouluherkkuja, kalkkuna oli tuttu juttu. Viinilista oli
asiallinen, joten kyllä meillä oli ihan juhlallinen olo.
Joulun jälkeen siirrytiin aavikolle, kovin on vuorinen ja vaikeakulkuinen tämä iso maa, vuoret on korkeita ja niitä on tihiässä. Vuohia ja kameleita ruokaili kivikossa, mitä lienee löysivät. Toisaalta, kylissä asuvat vuohet näyttivät toimittavan paikallisen Sitan tai muun jätefirman hommaa, tyhjensivät roskiksia. Jätteiden lajittelu ja kierrätys ei kuulu vielä edes tämän sivistyneen arabimaan toimintatapoihin.
Lounasta nautittiin paikallisen beduiiniperheen leirissä. Jonniinmoinen teltta, hiekkaa ja mattoja lattialla. Ruokalistalla riisiä ja kanaa ja salaattia. Lattialla istuttiin, haarukatkin meille annettiin... varsin hyvää ruokaa. Beduiineille hyvä busines ja elanto ja turisteille mukava lounas, eikä vaadi kummosia resursseja. Tosin, tuskin paikallinen terveystarkastaja käy kyselemässä hygieniapassien perään, onko kylmäketju varmasti katkeamaton ja onko tiskikoneen lämpö riittävä yms hätäpoistumisteiden ja palovaroittimien sijaintia...
Jälkiruuaksi saatiin kahvia ja taateleita, tuossa on kuppeja vesipaljussa, ota siitä.... Ei tietokaan vatsavaivoista:)
Hämmästyttävä kokemus oli myös uuden vuoden juhla Muscatilaisessa hotellissa. Illallisen jälkeen siirryimme kattoterassin "yökerhoon". Gin tonic tilaus poiki pöytään pullollisen Gordons giniä, tonic tölkkejä, jäätä ja laseja: laitelkaa itse mieleisiänne juomia:) Oli meitä 6 henkee jakamassa, mutta kuitenkin...
Yleisö oli värikästä ja monipuolista, paikallinen "Michael Jackson" imitaatiokin hauskutti esityksillään. Mukavinta minusta oli nähdä, että nämä omanilaiset olivat kansallismekoissaan mukana juhlissa, kaljaa sun muuta juomassa ja tanssimassa. Ei puhettakaan tekopyhästä piilottelusta tai sosiaalisesta painostuksesta, antaa kaikkien kukkien kukkia.
Koitetaan olla suvaitsevia, siedetään kaikkia erikoisuuksia. Ja äänestetään presidentinvaaleissa.
Henkilökohtaisesti toivon tällä hetkellä oikeeta työpaikkaa, kovin ovat sietämättämän hitaita jotkut sairaanhoidolliset instanssit.
Täällä on talvi, lämmintä enää +25 ja sateita odotellaan...

O=Oman

Omanilaisten miesten kesämuotia

Oman on itsenäinen valtio, "sulttaanikunta" Saudi Arabian kaakkoiskulmassa. Maata ja sen kolmea miljoonaa asukasta hallitsee itsevaltainen sulttani Oabus Bin Said al Said, poika ajoi vanhoillisen isänsä maanpakooon 70-luvulla. Tämä sulttaani on edistyksellinen ja ihmisystävällinen tyyppi, ei mikään rahankerääjä ja riistäjä kuten naapurinsa. Omanissa on kattavat sosiaaliset edut, myös tytöillä on koulupakko. Paikalliset tuntuvat kovasti pitävän hallitsijastaan, ainakin asukkaat ovat hyvin tyytyväisen ja onnellisen oloisia. Mikään demokratihan tämä maa ei ole, mutta mitä sitten, jos on muuten mukava olla.

Taas on pakko vertailla, ihan vaan napurimaita keskenään. Oman on arabivaltio siinä missä tämä Saudi Arabiakin ja sharia-laki velvoittaa myös Omanin muslimiväestöä. Täällä kuitenkin enemmän keskitytään huolehtimaan omasta lainkuuliaisuudesta kuin vääräoppisten käytöstavoista. Ei-muslimit saa juoda alkoholia, jopa ostaa sitä maahan tullessa lentokentältä. Kaduilla saa kulkea normi (!!)-vaatteissa, siis ilman abayaa ja naiset saavat ajaa autolla ja tehdä töitä siinä missä miehetkin. Jopa rukouskutsut ovat vienoja ja huomaamattomia täällä tottumaani kaiken kaatavaan saudien kutsuntaan.

Ympäristö ja kaupunkikuva on ihan sikasiisti; ei roskaa, muovipusseja ja pahvilaatikoita missään ja kadut on sileät ja ehjät. Liikennesääntöjä noudatetaan kuin sisvistysvaltiossa ikään eikä yhtään kolaria sattunut viikon aikana silmään. Jeddassa näkee yleensä vähintään yhden mällin tai ainakin sellaisen jälkitilan jokaista kadulla vietettyä tuntia kohti.

Ei minkäänlaista ruuhkaa

Sukelluskeskukset olivat saksalaisvetoisia, täsmällisellä ammattitaidolla hoidettuja yrityksiä. Tietenkin myös asiakaskunta oli saksalaisvoittoista, ja myös hämmästyttävän keski-ikäistä. Tämä ei ole nuorten bilepaikka.
Omanin meri on matalahko ja hiekkapohjainen, ihanan lämmin enimmäkseen; +30. Hiekka sotkee vettä ja näkyvyys ei sukelluretkillä ollut yhtä hyvä kuin "täällä kotona Jeddassa", mutta ei tuolla eksymään silti päässyt.
Koralleja on vähemmän mutta kaloja enemmän kuin Punaisessa meressä. Varsinkin suuria, yli metrin mittaisia läiskikkäitä "honeycomb" mureenoita oli runsaasti ja ne pöhköt uivat päivällä avovedessä. Mureenan kuuluu olla päivät kolossaan päivystelemässä ohikulkevaa liikennettä ja tulla ulos vasta yöllä. Kivikaloja oli myös erittäin paljon, ne sentään käyttäytyivät lajilleen tyypillisesti: töröttivöt paikoillaan.
Hämmästyttävin tuttavuus oli runsaslukuiset seepiat; nyt on soidinaika. Seepia kuuluu mustekaloihin ja on varsin vinkeä elukka. Se muuttaa väriä ja struktuuria ympäristön mukaan ja nyt keväällä hengailee mielitiettynsä kanssa mieluusti jossan kiven suojassa. Puolisoa suojellaan hellästi lonkeroilla ja suuteluakin nähtiin, ruumista kiertävä sinenen diskovalo välkkyi mukavasti innostuksen mukaan. Moinen "rukkanen" ja niin inhimillisen oloinen :)
Sukellus on erityisen mukavaa lämpimissä olosuhteissa; kun minäkin vilukissa oikein odotan veteen pääsyä. Vesi oli +30 ja ilma parhaimmillaan jopa +45, ja hyvin kosteaa. Tai ehkä minulla on kehno fyysinen kunto; kilometrin kävely sai vaatteet märäksi ja kasvoistakin valui hiki..... mielikuva saunasta :)

Ei kameleillakaan töitä

Tässä maassa uurastus kumassa ilmassa palkittiin ja baarista sai oluen sukellusten päätteeksi. Oli muuten hyvää :)
Turismi on Omanissa aika vaatimatonta, tämä ei ole mikään masssakohde, jonne saa äkkilähtöjä. Nyt kuitenkin nämä arabien valtakahinat ovat vähentäneet matkailijoita entisetään, hotelleissa oli enemmän henkilökuntaa kuin asiakkaista ja ravintolassa olisivat varmaan auttaneet syömisessäkin, jos olisin pyytänyt :)
Siis palvelu oli erinomaista ja paikalliset ihmiset hyvin ystävällisiä ja työteliäitä. Toivoisi heille lisää turistitöitä, vaikka minä kyllä viihdyn autioilla rannoilla ja tyhjissä ravintoloissa.
Paluu arkeen mukavan loman jälkeen on suolaista, ei juuri huvittanut aamulla tuon rakennupuuhamaan läpi paarustaa. No, kaikkeen tottuu, ja perjantaina pääsen sukeltaman. (koska torstaina on päivystys, prk:( )
Paikallisesta Mobily-kaupasta lunastin mokkulan, joten nyt saapi Jemenin pojat nojata vapaasti lapioittensa varsiin, minulla on netti :)
Jännitelkää euroviisuja ja varsinkin jääkiekkoa huomenna. Minä päivystän ja sairaalan telkuista näkyy vaan kiven kiertoa. Eiköhän nuo osaa pelaata ilman kannustustani.