Huvila ja huussi

Mökkikausi aluillaan ja suomalaiset lehdet ja telkku pulloollaan kaikenlaisia vinkkejä asumusten viihtyvyyden ja toiminnallisuuden parantamiseksi.
Kai tätä compoundia voisi huvila-alueeksi kutsua: punertavaksi rapattuja laatikkomaisia 2-kerroksisia taloja alun toista sataa, banaaneja ja palmuja kapeiden katujen varsilla. Lisäksi tietenkin korkeat muurit piikkilankoineen ja portti rynnäkkökivääreineen vartioineen.
Kesämökit tapaavat sijaita haja-asutusalueilla kunnallistekniikan ulottumattomissa, pohjavesialueella tai ainakin kalliolla ja saaressa. Jos haluat muuta kuin huussin, sommittele jätevedet.....
Jeddassa kunnallistekniikka on niin ja näin ja kaavasuunnittelu tuntematon käsite. Vesijohto- ja viemäriverkosto on vaan osassa kaupunkia, laajoilla alueilla kiertää tankkiautot sekä jakelemassa puhdasta vettä, että tyhjentämässä paskasäiliöt. Myös tämä compound on riippuvainen näistä sinisistä ja ruskeista autoista.
Tämän pitäisi ainakin noin periaatteesssa olla länsimaisten asuinalue, mutta aika paljon ovat viime aikoina myös arabeja tänne hyväksyneet. Paritalomme seinänaapurit edustavat "nainen mustissa" kulttuuria, rouva istuu aamiaisella suojatulla terassillaan aviomiehensä kanssa huputettuna....
Viikolla tuli kirjelmä compoundin johtajalta; ohjeita viemäreiden käytöstä. Jätevesipumput ovat kuulema toistuvasti rikki, koska putkissa virtaa myös kiinteää kamaa. Vessan pönttöön ei saa laitaa vesipulloja, likavaatteita, leluja, lemmikkejä yms kiinteää jätettä.  Ym. juttuja varten on jätepönttö talon portilla, käyttäkää sitä. Uskomaton luettelo, mutta varmasti kovin tarpeellinen, jos tänne asutetaan ihmisiä suoraan aavikolta. (Taitaa olla kyse markkinavoimista, kellä on varaa maksaa....) En myöskään ymmärrä, miksi putkimies poisti nyrkin kokoisen kiven kylppärimme viemäristä; tässä asunnossa asui ranskalaisia ennen meitä.
Kylppäreissämme oli myös bideet viemässä tilaa. Putkimaakarilta meni puoli tuntia siirtää moiset turhat mööpelit pihalle ja tulpata viemärit. Posliinialtaiden siirtyminen pois oveltamme  kesti sitten 6 viikkoa, vasta kommentti koko lafkan pomolle sai liikettä aikaan. Oli kuulema kiirettä availla viemäreitä, sano heppu....
Ymmärrän kyllä, että iso osa tämän maan kansalaisista ei ymmärrä yhtään mitään viemäröinnin päälle. Jo sairaalassa näin paljon ihmisiä, joille wc oli ihan uusi juttu. Aavikolla kun sopii beduiinin paskantaa samaan kuoppaan mihin hävittää autonrenkaat ja kamelin raadot.... Paljon on vielä matkaa asialliseen toimintaan.
Vähän hämmästyin Riadissa lentokentällä, kun wc oli aasialaismallinen reikä lattiassa..... että ihan oikein kansailnvälinen lentokenttä ja rikkaassa valtiossa :)
Suomalaiset rakentaa kaivoja ja opettaa huussihygieniaa Afrikassa, se on taatusti terveydellisesti kannattavaa toimintaa. Eikös se sininnen väri pidä kärpäset loitolla, taivas on näillä leveysasteilla pääsääntöisesti sininen, joten viihtyvyyskin tulee hoidettua.
Jääkiekko ei tainnut sujua odotusten mukaan: kamalan kalliita lippuja ei kukaan osta ja lisäksi menivät vielä häviämään Venäjälle..... pitäsköhän noita kisoja pitää pikkusen harvemmin, ettei tulis turnausväsymystä yleisölle.
Siitepölystä olen lukenut, mutta siinä kaikki. Täällä pölyää vaan hiekka, ja siihen ei tarvi antihistamiineja nauttia. Ulkokalusteet pitää kyllä pyyhkiä vähintään päivittäin. Niiden bideiden kyllä annoin pölyttyä rauhassa :))
Muistakaa riittävä nesteytys helteiden iskiessä :)

Hämmästyttää kummastuttaa

King Abdulaziz Medical Center, Jeddah

Ensimmäinen perehdytysviikko on takana, nyt alkaa viikonloppu. Olen selvitellyt kunnialla läpi kaikki vaaditut kymmenet testit. Lääkelaskut täydellisesti vaatimusten mukaan :) ja osasin myös lepositeiden käyttöprotokollan kuin ihmeen kaupalla. Paperityöt eivät ole vähentyneet, päin vastoin.
Koko viikon istuimme 9 tuntia päivässsä kuuntelemassa esitelmiä mitä tarpeellisemmista aiheista ja mitä erikoisimmilla englannin korostuksilla  luennoituna.    
Viikon aikana olen muodostanut käsityksen tämän maan tämän sairaalan hoitomalleista. Hyvän hoidon punainen lanka on ehdottomasti olemassa ja sitä myös toteutetaan. Kulttuurista johtuen perustehtävä vain tuntuu uppoavan kaiken maailman byrokratiohin ja muihin höpsötyksiin... pois potilastyöstä.
Itsenäiseen työhön tottuneesta tuntuu kovin kummalliselta odottaa lääkärin määräysta tipanlaittoon tai hakea hoitajakolleega tarkistamaan insuliiniruiskussa olevia millilitran osia, sanomattakin on selvää, että kaikki vahvistetaan nimikirjoituksella. Jo mainitsemani kieliongelman takia, (englannin aksentit ovat kauempana toisistaan kuin Rymättylän kalastajan ja Tuupovaaran metsurin puheet) on kirjalliset määräykset tietty ehdottoman hyviä. Ja ainahan jaettu vastuu on pienempi vastuu, vai onko?
Kirjaamista on korostettu paljon; jos et ole kirjannut, et ole tehnyt. Tämä on hyvä. Sähköinen potilastietojärjestelmä on käytössä jo joissakin yksiköissä, kaikki lääkärit vain eivät halua käyttää konetta vaan kirjoittavat kynällä....tämän olen kuullut ennenkin. Puolenpäivän tutustumisen jälkeen olisin ihan valmis kehumaan amerikalaista QadraMed järjestelmää, se on erittäin looginen. Strukturoituun kirjamiseen asti ei päästy, sitä en kommentoi.
Siis modernia on, mutta kaikki puhelinliikenne toimii hakulaitteilla. Eikä lankapuhelimiakaan näytä olevan tiheässä. Käsihygienia on elintärkeää, mutta käsidesiä näkyy kovin harvoissa paikoissa ja vihkisormuksen (!) käyttö on sallittua. Työvaatteet kyllä pesula muotoilee ja lyhentää sopiviksi, mutta itse ne pitää pestä ja silittää.
Kultturisidonnaisia asioita on paljon ja tärkein niistä on perheen ottaminen mukaan hoitoprosessiin, täällä kukaan ei sairasta yksin. Monilla potilailla on sairalaassa ns. "sitter" vuoteen vieressä. Tämä sitter on joku nimetty perheenjäsen, joka pitää potilaalle seuraa ja vahtii tietty myös henkilökuntaa yötäpäivää. Kyllä, hän nukkuu yönsä potilaan vuoteen vieressä lattialla! Taas olin onnellinen, että olen leikkaussalihoitaja, olis aika ikävää kompuroida lattialla nukkuvien beduiinien yli potilasta hoitamaan yön pimeydessä.

Vain yksi kalpeanaama

Potilasohjaus ja -opetus ovat erittäin paljon painotettuja asioita, nimen omaan perheen opetus on tärkeää. Niinpä verensiirtopotilaan perheelle kerrotaan toimenpiteestä syineen seurauksineen ja heitä myös kannustetaan luovutttamaan verta.
Leikkaussaliin menen lauantaina. Käytävällä katselin materiaalitoimituksia ja löysin onnekseni kertakäyttöisiä leikkaustakkeja, toivottavasti myös peittelyt on samaa amerikkalaista linjaa.:)    
Ihminen on sopeutuva olio, kaikkeen tottuu. Ainahan olen pukenut mustan puvun ulos lähtiessäni ja ainahan meillä on sairaalan käytävillä riveittäin valkoisiin mekkoihin pukeutuneita miehiä kumartelemassa rintamasuunnassa.
Edessä olevan viikonlopun ajattelin käyttä kaupunkireissuun ja sukellukseen. Ilmaisbussit vievät tältä aidatulta alueelta aikataulun mukaisesti ennalta sovittuihin kohteisiin. Kätevää. :)