Suomessa uimataito kuuluu peruskoulun oppivaatimuksiin, viimeistään armeijassa poikien odotetaan oppivan uimaan oikeasti. Vaan jos hukkumistilastoja ihmetellään, voidaan helposti todeta, että uimataitotavoitteet jäävät saavuttamati. Lienee vesiliikunta-asenteissa myös pientä parantamisen varaa.
Tässä maassa ei koulussa ole liikuntatunteja, varsinkaan tytöille. Kulttuuriin ei kuulu kaikenmaailman pihaleikit potkupallon pelaamisineen ja puhin kiipeilemisineen, puhumattakaan jostain tavoitteellisesta liikunnan harrastamisesta. Lapset eivätkä useimmat aikuisetkaan osaa ajaa edes polkupöyrällä, sehän on paholaisen keksimä tavattoman vaarallinen vehje ja siksi jokseenkin kielletty kapine tässä maassa. Siis oman kehon koordinointi ja motoriset valmiudet ovat olemattomia, niin aikuisilla kuin lapsilla.
Vesilaitoksen alkuperäisväestö nyt kuitenkin keksi, että lasten on hyvä oppia uimaan, ja niin minä sitten olen parhaani näitten lasten kanssa yrittänyt. Pienin ongelma tässä uimakoulutoiminnassa on kieli, mukulat puhuu vaan arabiaa.
Lapset tulevat enimmäkseen nannyjensa kanssa, vain muutama äiti tulee paikalle. Pelkästään äidin hoidossa olevat lapset ovat selkeästi yhteistyökykyisempiä ja keskittymiskykyisempiä kuin nämä nannyjen luotsaamat mukulat. Tiedän, että nannyjen sun muiden piikojen duuni ei ole helppoa, mutta nyt tuo lastenhoito busines näyttää mielestäni ihan tappohommalta. Tokihan paikka saudiperheessä lastenhoitajana on filipiinolle usein lotovoitto, mutta elämä 24/7 periaatteela moisten kurittomien kakaroiden kanssa näyttää länsimaisin silmin kamalalta. Puhumattakaan, millaista kohtelua kukin sitten lasten vanhemmilta saa.....
Allasvesi on reilu 30 asteista, joten lämpö on ongelma ainoastaan minulle. Kun lillun 6 tuntia päivässä altaassa kirkaan auringon alla, on olo aika kypsä ja pehmeä iltapäivällä. Puhumattakaan, että vedenpitävät aurinkosuojat kestävät vain muutaman minuutin ja liukenevat...
Lapset kuuntelevat ohjeita ja katselevat demonstraatioita vaihtelevasti, enimäkseen eivät. Siis kaikki oppi verhotaan leikkiin jopa melkein 10-vuotiaille: Nemo liukuu näin ja sukeltaa näin..... mielikuvitus ennen kaikkea. Ja sitten kun saan lapsen liukumaan metrin, onkin jo suuren kehumisen ja ruokatauon paikka. Kulttuuriin kuluu jatkuva syöminen, suoritukset palkitaan keksillä ihan kuin koirakoulussa. Ravintosuosituksia täällä ei tunneta; kenelle suomalaiselle äidille tulisi mieleen syöttää grillimaustettuja transrasvaisia keinotekoisia lisäaineellisia perunalastun korvikkeita 2-vuotiaalle?
Kuten sanottu, lasten koordinaatio on olematonton, joten käsien ja jalkojen yht ´aikainen hallinta on mission impossible. Jos vielä jalkapotkut onnistuu yksistään auttavasti, käsivetojen lisääminen tuottaa tulokseksi sekavan hallitsemattoman kiemurtelun....
Kaikille vanhemmille ja nannyille olen selvittänyt, että lapsen motooriset valmiudet ratkaisevat, kuinka paljon hän oppii kurssin aikana, olympiauimareita ei näistä muksuista viikossa parissa leivota. Tavoitteet laitan jokaiselle erikseen ja olen ylettömän tyytyväinen, jos 3-vuotias liukuu metrin ja kelluu selällään auttavasti. Siis veteentotuttelu on avainsana:)
Kuvan tyttäret ovat hyvin energisiä ja ihan selkeitä adhd-tapauksia sekä mieletään että fysiikaltaan. Oppivat kuitenkin viikossa uimaan puolen altaan verran, about 5 metriä.
Tytöillä on paikallisen kulttuurin mukaiset uimamekot, helmat polviin. Altaan säännöt käskevät pukeutumaan normaaliin uimapukuun ja yks työppönen kävi jo miulle ilmottamassa, että tytöjen puvut eivät ole sääntöjen mukaisia. No, luettelin about 7 perustetta, miks ne on ok, alkaen auringon haitallisesta uv-säteilystä. T-paidat on kiellettyjä, mutta miun pitkähihanen paita on hyväksytty..... siis ongelma oli taas kerran enemmänkin rotuopillinen kuin asiallinen.
Ranskan opiskelu jatkuu..... huh huh.
Ramadan painaa päälle ja päivätoimintoja ajatetaan jo nyt alas; viikon päästä päivät on tyhjiä ja kaikki aktiviteetit tapahtuu öiseen aikaan. Kaupat sun muut pankit on puolilta öin auki ja vesilaitoksen saudivetoiset kokoukset alkaa esim kymmeneltä illalla..... hulluja hommia. Muista kuulleni yhdeltä keskussairaalan innokkaimmista leikkaajista, että yötyöllä ei ole siunausta.... yöllä tehdään vaan välttämätön. Mutta tämähän onkin uskon asia:)
Uskon asia lienee myös euro, Nokiaan ei taida enään kukaan palvoa...
Tässä maassa ei koulussa ole liikuntatunteja, varsinkaan tytöille. Kulttuuriin ei kuulu kaikenmaailman pihaleikit potkupallon pelaamisineen ja puhin kiipeilemisineen, puhumattakaan jostain tavoitteellisesta liikunnan harrastamisesta. Lapset eivätkä useimmat aikuisetkaan osaa ajaa edes polkupöyrällä, sehän on paholaisen keksimä tavattoman vaarallinen vehje ja siksi jokseenkin kielletty kapine tässä maassa. Siis oman kehon koordinointi ja motoriset valmiudet ovat olemattomia, niin aikuisilla kuin lapsilla.
Vesilaitoksen alkuperäisväestö nyt kuitenkin keksi, että lasten on hyvä oppia uimaan, ja niin minä sitten olen parhaani näitten lasten kanssa yrittänyt. Pienin ongelma tässä uimakoulutoiminnassa on kieli, mukulat puhuu vaan arabiaa.
Lapset tulevat enimmäkseen nannyjensa kanssa, vain muutama äiti tulee paikalle. Pelkästään äidin hoidossa olevat lapset ovat selkeästi yhteistyökykyisempiä ja keskittymiskykyisempiä kuin nämä nannyjen luotsaamat mukulat. Tiedän, että nannyjen sun muiden piikojen duuni ei ole helppoa, mutta nyt tuo lastenhoito busines näyttää mielestäni ihan tappohommalta. Tokihan paikka saudiperheessä lastenhoitajana on filipiinolle usein lotovoitto, mutta elämä 24/7 periaatteela moisten kurittomien kakaroiden kanssa näyttää länsimaisin silmin kamalalta. Puhumattakaan, millaista kohtelua kukin sitten lasten vanhemmilta saa.....
Allasvesi on reilu 30 asteista, joten lämpö on ongelma ainoastaan minulle. Kun lillun 6 tuntia päivässä altaassa kirkaan auringon alla, on olo aika kypsä ja pehmeä iltapäivällä. Puhumattakaan, että vedenpitävät aurinkosuojat kestävät vain muutaman minuutin ja liukenevat...
Lapset kuuntelevat ohjeita ja katselevat demonstraatioita vaihtelevasti, enimäkseen eivät. Siis kaikki oppi verhotaan leikkiin jopa melkein 10-vuotiaille: Nemo liukuu näin ja sukeltaa näin..... mielikuvitus ennen kaikkea. Ja sitten kun saan lapsen liukumaan metrin, onkin jo suuren kehumisen ja ruokatauon paikka. Kulttuuriin kuluu jatkuva syöminen, suoritukset palkitaan keksillä ihan kuin koirakoulussa. Ravintosuosituksia täällä ei tunneta; kenelle suomalaiselle äidille tulisi mieleen syöttää grillimaustettuja transrasvaisia keinotekoisia lisäaineellisia perunalastun korvikkeita 2-vuotiaalle?
Kaikille vanhemmille ja nannyille olen selvittänyt, että lapsen motooriset valmiudet ratkaisevat, kuinka paljon hän oppii kurssin aikana, olympiauimareita ei näistä muksuista viikossa parissa leivota. Tavoitteet laitan jokaiselle erikseen ja olen ylettömän tyytyväinen, jos 3-vuotias liukuu metrin ja kelluu selällään auttavasti. Siis veteentotuttelu on avainsana:)
Kuvan tyttäret ovat hyvin energisiä ja ihan selkeitä adhd-tapauksia sekä mieletään että fysiikaltaan. Oppivat kuitenkin viikossa uimaan puolen altaan verran, about 5 metriä.
Tytöillä on paikallisen kulttuurin mukaiset uimamekot, helmat polviin. Altaan säännöt käskevät pukeutumaan normaaliin uimapukuun ja yks työppönen kävi jo miulle ilmottamassa, että tytöjen puvut eivät ole sääntöjen mukaisia. No, luettelin about 7 perustetta, miks ne on ok, alkaen auringon haitallisesta uv-säteilystä. T-paidat on kiellettyjä, mutta miun pitkähihanen paita on hyväksytty..... siis ongelma oli taas kerran enemmänkin rotuopillinen kuin asiallinen.
Ranskan opiskelu jatkuu..... huh huh.
Ramadan painaa päälle ja päivätoimintoja ajatetaan jo nyt alas; viikon päästä päivät on tyhjiä ja kaikki aktiviteetit tapahtuu öiseen aikaan. Kaupat sun muut pankit on puolilta öin auki ja vesilaitoksen saudivetoiset kokoukset alkaa esim kymmeneltä illalla..... hulluja hommia. Muista kuulleni yhdeltä keskussairaalan innokkaimmista leikkaajista, että yötyöllä ei ole siunausta.... yöllä tehdään vaan välttämätön. Mutta tämähän onkin uskon asia:)
Uskon asia lienee myös euro, Nokiaan ei taida enään kukaan palvoa...
