"There is only one perfect road and that road is ahead of you, ALWAYS ahead of you." This was said by Sri Chimoy, multitalented spiritual "ultra sportsman".



Näytetään tekstit, joissa on tunniste sauna. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sauna. Näytä kaikki tekstit

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Kauas on pitkä matka.... osa 3

Singapore Sling ja sauna....
Ohessa hajanaisia ajatuksia matkan varrelta.
Singapore on pinta-alataan pieni diktatuurisaari, joka kasvaa tilanpuutteen takia ylöspäin. Saarella on jo reilu 5 miljoonaa asukasta, tavoite on kuulema melkein 7 miljoonaa. Ahdasta on jo nyt. Matkalla lentokentältä hotelliin katseltiin loputtomia julman korkeita kerrostalorivejä, miten tuommosessa viidakossa edes löytää kotiin? Kaupunki on yltiösiisti ja vihreä, varsinkin tämän kotoisan vaalean ruskean hiekka-muovipussiympäristön jälkeen varsin piristävä näky.
Lentokentällä hämmästytti matkatavarahihnan vieressä seisonut shortseihin ja toppiin pukeutunut nainen... ai niin, täällä ei käytetä abayaa:) Pitkän lennon jälkeen iltakävelyllä kanavan rannalla piti oikein oivaltaa, että kyllä; voimme pysähtyä tämän kioskin terassille ja tyttö tarjoilee meille viinilasilliset. Niin sitä mökkiytyy tähän suljettuun vähän palveluja tarjoavaan yhteisöön.
Edellisestä oikeasta visiitistä kaupunkiin on jo 25 vuotta ja muutoksia on selvästi tapahtunut muussakin kuin rakennuskannan kasvamisessa. Muistan loputtomat feikkien Lacoste t-paitojen ja merkkikellojen kauppiaat. Lisäksi kamerat yms optiset vehkeet olivat huomattavasti edullisempia kuin Euroopassa. Nyt on ostoskadut täynnä autenttista luksustavaraa myyviä toinen toistaan arvokkaampia ostareita. Hinnat on pilvissä, ihan tavallisten tavaroidenkin hinnat. Taksikuski valitti, että asuminen Singaporessa on liian kallista useimmille tavallisille työntekijöille. Vain johtotehtävissä olevat pärjäävät....
Ajattelimme ostaa GoPro videokameraan punaisen suodattimen vedenalaiskuvauksen värien parantamiseksi. Ei löytynyt moista muovia kameroita myyvästtä ostarista. Sen sijaan Nikon laajakulma olisi maksanut melkein tuplasti sen, minkä se maksaa Amerikasta tilattuna. Hämmästyttävää oli myös käytettyjen kameroiden kauppa, liikeet oli pullollaan perinteisä järjestelmäkameroita. Laadukkaita ammattitason kameroita, mutta filmivehkeitä. Näyttivät kyllä myyvän filmiäkin ihan niin kuin Helios aikanaan, semmosesta kärjellään seisovasta neliöstä. Mutta missäs niitä kuvia sitten kehitetään... tuntuu, että vähän olivat ajastaan jäljessä.
Suoritimme myös pakollisen turistinumeron eli joimme Singapore Slingit kuuluisassa Raffles hotellissa.  Long bar ei ole kauhean pitkä,  mutta asiakkaat on edelleen ulkomaalaisia, kuten siirtomaavallan aikaan sata vuotta sitten. Joka pöydällä kamera, ja lähes kaikilla sama punertava drinkki edessä. Tarinan mukaan saaren viimeinen tiikeri ammuttiin ko hotellissa; hyvin tapettu, ei näkynyt tiikereitä. Been there, seen that;) Hämmästyttävää oli ruokaravintoloiden tapa sulkeutua jo iltakymmenen kieppeissä, pitää mennä syömään ajoissa;)
Odotetaanko vadenpaisumusta vai tsunamia

Singaporen jälkeen lenneltiin Indonesialaisilla kotimaan lennoilla sinne sun tänne. Palvelu oli kuin Aeroflotilla konsanaan ja kaikki puheet vain paikallisella murteella. Tarjoilu joka lennolla oli sama, muki vettä ja kelmuun pakattu sienimäinen vehnäpulla. Jo koneet on ajassaan ja oikein, ei tuo englannittomuus kauhiasti haittaa, mutta kun paluumatkalla mikään lento ei ollut kohdillaan.Kun eka lento myöhästyy ties minkä kiitoratamellakan takia, kaatuu koko järjestelmä. Olo oli kuin Amazin Racessa, ryntäilyä tiskiltä toiselle jatkolentojen toivossa. Oli myös hetki, kun meillä oli liput ties minne, kun ei tuo lentoyhtiön verkkokartta ollut ihan päässä. Yhtä kaikki, päästiin Jakartaan vain 8 tuntia myöhässä... kaatosateeseen ja kauhian nälkäisinä.
Jakarta on myös varsin vihreä ja kauhian laaja kaupunki. Oikeestaan se näyttää asuntoalueelta, pilvenpiirtäjiä ja slummia sulassa sovussa. Vaikka muslimivaltiosta on kyse, ollaan siellä hyvin suvaitsevaisia; moskeija ja kirkko nököttivät vieretysten. Lehdestä luin, että moskeijan rukouskutsut eivät saa kestää paria minuuttia pitempään, loput puheet on pidettävä vain ja ainoastaan seinien sisällä. Koska ympäristössä saattaa olla joku, joka tarvitsee lepoa ja rauhaa joko työn tai sairauden takia. Tai ei vaan muuten kiinnosta imaamin jutut. Suvaitsevuutta on myös se, että alkoholia tarjoillaan hotelleissa ja ravintoloissa sitä toivoville.
Turistikeikan teimme toiseen paikallisista museoista, merenkulkua ja kauppaa yms. Vanhoissa kauppamakasiineissa oli isot tilat mutta varsin vähän nähtävää. Suurin osa esineistä kun on varastettu, ja myyty edelleen. Isoimmat veneet oli paikallaan, lienee hankala kuljettaa pois. Eikä edesmenneiden kenraalien /diktaattorien/ korruptiokunkkujen kuvat kiinosta ketään; ne olivat jäljellä.
Museon ympärillä oli paikallisten slummialue, emme pysähtyneet ruokailemaan. Hajukin oli aika tömäkkä, Jakartassa ei ole viemäriverkkoa vaan kaikki paska työnnetään talosta ulos ja jokeen tms kanavaan. No eihän ihmisillä ole vesijohtoakaan noissa slummeissa..
Jakartan lähiö

Singaporen taksikuskit tekeevät turistioppaan hommaa kaiken aikaa ajaessaan, selittäävät ohikulkevia maisemia. Jakartassa ovat varsin vähäpuheisia, osittain varmasti kielitaidottomuuden takia. Mutta pitäshän kuskin sentään löytää määränpäähän... ihan tarpeetonta päämäärätöntä seikkailua ja hotellin etsintään. Asuimme sentään varsin isossa ja tunnetussa hotellissa, ei missään syrjäseudun bed and breakfast paikassa.
Illalla käytiin hotellin kylpyosastolla rentoutumassa ennen ruokailua. Siellä oli myös sauna, mielipiteeni mukaan ihan oikea sauna. Ei mikään semmonen siirreltävä kaappijuttu vaan paikalle rakennettu siististi varmasti ainakin 10 vuotta sitten paneloitu melkein 10 neliön sauna. Lisäksi puukiulu ja kauha löylynheittoa varten. Lämmintä ainakin 90. Hämmästyytävä kokemus:))
Tämä Aasian loma oli etukäteen suunniteltu suunniteltu. Tänään lennän Helsinkiin äkkilähtöperiaatteella, muutan päivän varotusajalla. Kuolema on on aina ikävä asia, mutta kun vanha, ei ihan priimakuntoinen ja yksinäinen ihminen kuolee aamukahvin keittoon, pidän asiaa enemmänkin onnellisena loppuna. Sanomalehtikin oli jo pöydällä avonaisena kahvikupin vieressä, ei sujuneet viimeiset vuodet sairaalan vuoteessa vaipoissa ja syötettynä.  Hyvä näin, Mirjam-kummilla on hyvä elämä ja vaivaton lähtö.
Pitääkö juhannukseen varustautua jotenkin erikoisesti?? Onko Saimaan vesi kylmää?

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Saudit saunassa....

.... ja muita mukavia juttuja.
Käytiin paikallisessa K-rautaa muistuttavassa tavaratalossa. Eihän siellä mitään suomalaisittain katsottuna alkuperäistä rautakauppatavaraa ole, niin kuin nauloja kiloittain tai vessanpyttyjä, mutta on kesäkalusteita ja grillihiiliä sun muuta tarvekrääsää. Paikallinen sisäänheittotuote lienee valtavat valmiiksi kootut häälähjapaketit. Koska naimisiin aikovalla parilla ei tietenkään ole mitään kodinhoitokaluja etukäteen, kun juuri ja juuri ovat edes tavanneet ennen häitään, on kiva saada lahjaksi valmiita settejä. Siis tarjolla on kuution kokoisia pakkauksia, joissa on valmiina imurista tehosekoittimeen ja kahvinkeittimeen kaikki tarpeellinen. Valitse vain väri, punaisia vai harmaita Kenwoodeja. Myös astiat 24 hengen illalliselle patoineen pannuineen voi ostaa samanlaisessa laatikossa. Helppoa ja kätevää :) Jalallisia juomalaseja muuten kutsutaan täälläpäin mehulaseiksi, myös Ikean luettelossa.
Hämmästyyttävin juttu oli myytävänä oleva sauna, semmonen sähköllä toimiva irrallinen kaappi. Saman näkösiä on K-raudassa.
Näyttää pieneltä saunalta
Kuvassa olevan kaapin oli jo joku varannut, siis kysyntää taitaa olla. Hinta on about 5500 paikallista rahaa eli noin 1100 euroa.
Koska valokuvaus täällä on ajoittain hengellä leikkimistä, en uskaltanut kuvata todistamaani herkullista saunan ihmettelyä.
Paikallinen hemmo mekkoineen oli 2 kokopeitellyn vaimonsa kanssa ostoksilla, ja kovin olivat kiinostuneita tästä komerosta. Ongelmia tuntui tuottavan saunan sisämitat, 125 x 105 x 196 cm.
Olivat kaikki 3 sen verran hyvin syöneitä, etteivät ainankaan kerralla sisään mahtuisi. Suosittelen soolosaunailua heille, ei kimppakivaa. Mielenkiintoista olisi tietää, minkämoisissa asuissa herrasväki saunaan menisi... keinokuituinen abaya on aika inhottava hikisellä nahkalla.
Terassinaapurimme, 2 metriä korkean pensasaidan toisella puolella, ovat myös keksineet juoda aamukahvinsa ulkona. Kyseessä on toki muslimiperhe, mutta rouvan aamiasasu oli hämmästyttävä: abaya ja huivi, kasvoja hän ei peitä edes kauppareisulla. Kuuluuko abayaa siis pitää kotonakin?
Nyt kun abayan alusjuttuihin päästiin, on tässä maasssa jotain kehitystäkin tapahtunut. Naisten alusvaateliikkeisiin on nyt saatu lain voimalla naisia myyjiksi. Naiset ovat kuulema parempia rintaliivien asiantuntijoita ja mukavampia myyjiä kuin miehet. Heureka, että ihan asiantuntijoita. Naisten ammattimahiksethan ovat täällä varsin rajalliset, opetus ja terveydenhuolto ja jonkinmoiset toimistotyöt ovat olleet joten kuten aviomiehen luvalla sallittuja. Ikean ja Superpandan "vain perheille" kassoilla on jo jonkun aikaa ollut naisia, hunnutettuja, ja myös Body Shopit ovat alkaneet palkkaamaan naisia myyjiksi. Hyvä näin. Vielä kun laadukkaan huulipunan vois ostaa naiselta....
Kansainvälinen klinikka, jossa kävin risaa polvea näyttämässä oli myös paheennusta herättävä paikka. Siellä ei ollut mitään odotushuoneita tai tiloja miehille ja naisille erikseen, kaikki vaan samaan jonoon ja samaan tilaan. Potilaat kuitenkin näytti oleva enimmäkseen arabeja. Mites tämmönen riettaus on sairaalssa selitettävissä?
Tällä menolla tämä maa maallistuu jo tuhannessa vuodessa.... paitsi seuraava kuningas kuuluu olevan tiukan linjan mies. Toivottavasti pääsemme täältä pois, ennen kuin tästä tämän hetken kunkusta aika jättää.
Liikenteestä olen jo kirjoittanut, se on ihan hullua. Vesiturvallisuuskin on ollut kyseenalaista, mutta nyt oli kuukauden aikana tuulut ihan uusi määräys vesille. Kaikilla aluksessa olevilla on oltava pelastusliivit yllä kaiken aikaa! Totta oli, rannikkovartiostoa myöten kaikilla oli oranssia korkkia päällä. Liivien kelluttavuus tietenkin on ihan eri juttu, pääasia on, että pykälä on täytetty. Mukava nähdä, kuinka kauan tätä pykälää noudatetaan.... luulen, että juhannuksen jälkeen liivit saavat taas olla rauhassa penkkien alla:)) En toki ole skeptinen, mutta.......
Norjassa käydään oikeutta, kauhian kallista ja tuskallista. Tässä maassa ei ole veroja eikä rahaa juuri säästellä, mutta Breivikistä varmasti selvittäisi hyvin halvalla. Perjantaina ison moskeijan pihalle, ja se siitä.
Kevättä pukkaa, vesikin on jo ainakin 26 asteista.