"There is only one perfect road and that road is ahead of you, ALWAYS ahead of you." This was said by Sri Chimoy, multitalented spiritual "ultra sportsman".



tiistai 22. tammikuuta 2013

Herran pieksut.....

....ja varsinkin rouvan huntu.
Näyttää Suomi olevan taas pullollaan kaikkien alojen erityisasiantuntijoita, ainakin tässä kasvojen peittämis jutussa. Niinhän se taitaa olla, että helpointa on kommentoida asiaa, josta ei tiedä yhtään mitään.
En halua mitenkään puuttua politiikkojen tärkeisiin kiireisiin, tokihan uskonnollisin syin kasvonsa peittävien naisten elämän pohdinta on tärkeämpää kun tämänhetkisen talousahdingon tai työttömyyden parantaminen. Lehdestä luin tärkeiden puolueensa johtohenkilöiden kommentteja tähän kasvojen peitämiseen. Kukaan ei halua samaa lakia kuin esim Belgiassa ja Ranskassa, Suomessa pitää saada kulkea hupun suojassa. Asia on sinällään ihan pihvi, mutta ne perustelulöpinät; voi jeesus, vai sanosinko muhametti.
Kaikki mainostaa, että hunnun käyttö pitää olla naisen oma valinta, ei aviomiehen tai yhteisön määräys. Milläs selvität, kenen tahtoa piilossa oleva nainen noudattaa....  Leikkuusosastoni apulaispomo täällä kuului tähän kaiken kätkevään lajin: kulki salissa aina maski naamalla, vaikka oli vain toimistossa. Kun vielä olin puheväleissä hänen kanssaan, kysyin kerran miten matka esim. Pariisiin onnistuisi? Rouva kertoi onnellisena, että hänen aviomiehensä on luvannut, että hän saa kulkea kasvot näkyvillä jos laki niin määrää.... "vaan enhän minä halua mennä mahan, missä ei kunnioita uskontoani." Voiko tähän sanoa muuta kuin, että viisas mies; pitää paksun vaimonsa mieluummin peiteltynä kotona kuin paljaana ulkomaan putkassa.
Joka tapauksessa yksikään nainen ei ulkomailla tunnusta ääneen, että on pakotettu peittämään kasvonsa.
Kulttuuriin kuuluu yletön nöyryys (lue häveliäisyys) ja se minkä äidinmaidosta imee, se pysyy. Kun on oppinut peittelemään itsensä joka kerta kun astuu ovesta ulos, tekee sen automaattisesti, eikä varusteet vähene vaikka olisi  picknickillä oman perheen kesken keskellä aavikkoa. Ajatus saunasta ja alastomana järveen juoksemisesta ei yksinkertaisesti istu muslimikulttuuriin.
Naisten oma perustelu peittävään pukeutumiseen on, että muuten kaikki tuijottaisivat: niin varmaan täällä tuijottaisivatkin, kun normipukeutuneita naisia ei ole. Vaan kuka jaksaa tuijottaa nuortakaan farkkuihin pukeutunutta kevyesti ylipainoista tavallisen näköistä arabipimua Euroopassa? Onhan se tietty kiva elätellä ajatusta omasta erinomaisuudestaan ja filmitähti-lookistaan mustassa teltassa. Ibizan nakurannoilla voisi silti tulla pettymys puseroon. Abayat on mustia sen takia, että se on ainut tyylikäs väri! Siihen voi yhdistellä vaikka pinkin käsilaukun, mutta muuten black is beutiful.
Yhteisö ja kulttuuri määrää tavat, oli ne viisaita ja järjellä selitettäviä tai ei. Eihän kaikkien suomalaistenkaan uskontoyhteisöjen tavat ole järjellä selitettävissä.... olikos ne ikkunalliset pesukoneetkin syntilistalla joskus muinoin. Jos on koko ikänsä tottunut kulkemaan peitettynä, on niqabista luopuminen ihan yhtä hankalaa kuin suomalaiselle naiselle on ruveta kulkemaan kasvot peitettyinä. Ja kyllä ne terroristit tiensä löytää, kasvoilla tai ilman.
Malediiveilla saarellamme oli nuori saudi pariskunta, vaimo kasvot peitettynä. Mietin kieltämättä, mitä ajatuksia hunnun takana liikkuu. Ajatteleko hän helpottuneena, että ihanaa kun ei tarvi röhnöttää uima-altalla alastomana kaikkien töllisteltävänä vai toivooko hiljaa mielessään, että saisi olla bikineissä kuten muutkin ihmiset. Jos asiaa kysyttäisi, olisi vastaus selvä; en ikinä meneisi uima-altaalle ilman abayaa yms juttuja.
Siis lisää suvaitsevaisuutta, eihän tuo naapurin musta kaapu ketään vahingoita. Varsinkin lisää ymmärrystä niille, jotka oikein lehdessä kehuu, etteivät ole koskaan jalallaan muslimimaahan astuneet, eivätkä astu....

Herran pieksut on made in Pakistan

Paikallista uv-säteiltä suojaavaa rantamuotia
Eilen katseltiin paikallisia ihania naisia rannalla, ilosesti huntu lepattaa tuulessa. Mutta pysyy kasvoilla! Tämä hieteikko oli "family section".
Ihan olivat tyytyväisen oloisia pukineissaan.
Naisten työllisyys täällä näyttää lisääntyvän kaikista uhkailuista huolimatta, useissa vatekaupoissa on jo naismyyjiä. Työniloa heille.
Alainin sisar on ollut täällä reilun viikon lomailemassa. Suoritti joutessaan sukelluskurssinkin, ilman kummempia nikotteluja löysi itselleen uuden loistavan harrastuksen. Tämän jutun opetus on: koskaan ei ole lian myöhäistä: Claire on 63v. Ja sukeltaa nyt kuin kala vedessä:))
Saipa voitti taas tappioputken jälkeen; kannustakaa runsaasti.
Lumityöiloa:))

torstai 10. tammikuuta 2013

Raiskaus on rikos

.... nyt jo Intiassakin.
Ainakin, jos sen suorittaa joukkue julkisessa kulkuvälineessä. Toisin korkea-arvoinen uskonoppinut julisti, että uhri olis välttänyt kohtalonsa polvistumalla poikajoukon eteen ja rukoilemalla näitä olemaan raiskaamatta. Uskokoon ken tahtoo, gurulla on kannattajansa ja vastustajansa.
Tämä uutiskynnyksen ylittänyt uhrin kuolemaan johtanut törkeä teko on toki vain jäävuoreen huippu noilla ja näillä nurkilla tapahtuvasta naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Vai eikö pakkoavioliitto alle 10-vuotiaan tytön ja aikuisen miehen välillä ole naissukupuoleen kohdistuvaa väkivaltaa? Ja kaikki, mikä tapahtuu avioliiton "sisällä", on tietty laillista. Perheväkivalta-käsite on jokseenkin tuntematon..... mies omistaa vaimon, ja saa tietty tehdä omaisuudelleen mitä haluaa.
Nyt kuitenkin kuolemantuomioita raiskaajille vaaditaan, silmä silmästä jne. Ihan Sharian malliin.
Ja jos miehen mieleen tulee raiskata vaimo tai joku muu nainen, on se tietty aina vain ainoastaan naisen vika, provosoivaa käytöstä ja pukeutumista. Viime viikolla Sharmissa hämmästelin venäläisnaisten mielestäni erittäin huonoa käytöstä. Perseettömät string-bikinit eivät ole katuasu, shoppailua varten pitää pukeutua asiallisemmin ja peittävämmin.... myös miesten! Egypti on kuitenkin edelleen muslimivaltio, ja samalla kadulla kulki myös kotoisia kokomustiin verhoutuneita naisia.
Eikös Suomessakin raiskaus avioliitossa tullut kriminalisoiduksi vasta vuonna 1994, ei kovin kauan aikaa sitten. Saudi-Arabiassa on kovin vähän perheväkivaltaa, jos tilastoihin on uskominen.... sairaalassa kyllä näin jotain ihan muuta. Selitys löytyy täälläkin (!) naisen asemasta, eihän nainen uskalla nousta aviomiestään vastaan. Joutuu vielä avioerotuksi ja puille paljaille.
Suomen seksirikostilastoissa nousee erityissyyllisryhmäksi lähi-idästä lähtöisin olevat miehet.... selityksenä kulttuurisidonnaiset syyt. Selitellään, että kun perimä sanoo, et nainen on vaan miehen haluja varten, ja miehen mielihän on ainakin näillä nurkilla kovin perinteinen......
Viikolla luin paikallisesta lehdestä jutun saudikundista, joka on syytteessä 14-vuotiaan pojan raiskauksesta Las Vegasissa. Kaiki todisteet on miestä vastaan, mutta hän sanoo olevansa syytön. Hän menetti malttinsa, kun poika ei ottanut vastaan tarjottua rahasummaa.... poika asui perheensä kanssa samassa hotellissa, joten kyseessä ei lienee katulapsityöläinen. No tokihan malttinsa saa moisesta menettää, ja ja...  seuraan jutun käänteitä, kuinka hyvä / kallis juristi saudilla on.
Eihän näille jutuille voi mitään, ainakaan länsimainen ihminen täällä. Kiihkouskonnollinen sheikki mellasti viikolla työministeriössä, pitäisi kuulema kieltää naisten työssäkäynti. Jos ministeri ei heti laita lakia, joka pitää naiset kotona, menee sheikki rukoilemaan ministerin terveyden menettämisen puolesta. Edellinen ministeri kuulema kuoli syöpään, koska sheikki niin rukouksissaan vaati...... tänään oli vielä marketin kassoilla mustiin pukeutuneita naisia:)
Joskus on vähän vaikeeta ymmärtää, että sanomalehtiartikkelit on kirjoitettu ihan vakavissaan, eikä kieliposkessa mentaliteetilla. Vaan eihän vakavilla asioilla, eli uskonnolla saa laskea leikkiä.
Tämä saudistaminen ja ulkomaalaisten työläisten vähentäminen näkyy jo. Persetimme automme usein aiemmin pesulassa, jossa afrikkalsiet pojat pesivät ja kiillottivat vaunun hyvin ja huolellisesti ja nopeasti, edulliseeen hintaan. Nyt on toiminta loppu, lappu luukulla. Pesijät olivat varmasti laittomasti maassa, eikä omistaja halunnut maksaa satoja rahoja kuukaudessa pitääkseen pojat leivässä....
Taidan pestä auton tästä lähtien itse:)
Talvi on tullut, villatakki on tarpeen ja villasukkikin tuossa kaipailin. Toivottavasti tämä kausi on lyhyt ja lumeton.... pohjoisosissa näytti luntakin sataneen.
Kannustakaa Saipaa ja menkää hiihtämään, minä menen sukeltamaan.

lauantai 5. tammikuuta 2013

Hyvää uutta vuotta

Meillä täällä jatketaan vuotta 1434, 23. päivä Safaria menossa.
Mennyt vuosi vierähti aika liukkaasti. Eikös sitä sanota, että aika kuluu vanhemmiten nopeammin. Olen  jo oppinut tähän free-lancer sukelluskouluttajan elämään, enkä haaveile sairaalahommista. Olen jopa lakannut huolehtimasta, että menetän kaiken leikkausalihoitajan ammattitaitoni, kun vaan meressä likoan, enkä potilaita peittele ja pinsettejä laske. Kyllä minä varmasti talon tavoille sitten opin, kun aika tulee. Aika aikaans kutakin, sano....
Jouluaattoa juhlistimme yösukelluksella, ihan autiolla rannalla.Varsin rauhoittava kokemus, näillä leveysasteilla. Ei niin lämmintä kuin saunassa, mutta sama fiilis:) Jouluaterialla nautimme grillipihvin runsaan salaatin ja asiaan kuuluvan (!) juoman kera. Jälkiruuaksi paikallisen ranskalaisen konditorian suklaaleivos. Ja sitten telkkarista vanha Bond-juttu:)
Sharm el Sheikh on vajaan 2 tunnin lennon päässsä. Vallankumous ja jatkuvat rähinät ovat verottaneet turismia kovalla kädellä, vajaa 50% hotellikapasiteetista oli käytössä huippusesongin, eli vuodenvaihteen aikaan. Ravintoloissa ja kaduilla oli mukavasti tilaa.
Vähän käy sääliksi kaikenmaailman kauppiaita sun muita pienyrittäjiä, joille ei asiakkaita riitä millään... ja kaikki ne serkut Suezilta ja kaverit Kairosta, jotka ovat tulleet "auttaman" kaupan pidossa...  Taksikuskit ryöstäävät turisteja parhaansa mukaan. Lähtöhinta lentokentältä hotelliin oli 300 paikallista rahaa, loppupeleissä maksoimme 100 puntaa; euroilla olisis saanut vielä vähän halvemman kyydin.
Sukelluspaikat on tuttuja, mutta kiva niissä on sukeltaa aina uudestaan. Vesi on kirkkaampaa kun meillä täälllä etelässä ja ihan helvetin paljon kylmempää, pahimmoillaan 22 asteista. Kun lisäksi ilma oli 20 auringossa ja tuulinen, paleli ihan oikeasti... vielä illalla hotellissakin. Jos tuolla olisin töissä, käyttäisin ehdottomasti kuivapukua!
Olen käyttänyt sama sukelluskeskusta jo ainakin 15 vuotta, ja taas saimme olosuhteisiin nähden parasta palvelua. Vallankumous kaatoi entiset sukelluskeskukset, mutta ammattitaitoiset ja innokkaat ihmiset perustivat uuden yrityksen vanhoille raunioille, hienoa toimintaa. Lakeja on vähän rustattu, ja ulkomaalaisia kouluttajia / sukellusoppaita ei enää näy, kaikki tyyni paikallisia.
Turisteista yli puolet on venäläisiä, kentältä lähti 10 lentoa 15:sta keskiviikoiltana entisen neukkulan maille. Nämä venäjänkieliset eivät juuri vakavamielisesti sukeltele, mutta snorklaavat ja roikkuuvat laivaretkillä innokkaasti. Paikalliset sukelluskouluttajat siis ovat henkensä pitimiksi opetelleet puhumaan venäjää, ei huono tapa varmistaa työpaikkansa. Snorklausretket ovat nykyisin valtava teollisuus Sharmissa, yli puolet sukellustukialuksista roudaa pelkästään näitä pintaliitäjiä. Sukeltajia ei aina riitä täyttämään koko alusta, joten pariin otteeseen olimme sekalaisessa seurakunnassa. Ei kauhian kivaa, koska parhaat sukelluspaikat ei ole samoja, kun turvallisimmat snorklauspaikat.
Minkäs teet, ja jos nämä snorklaajat pitävät sukelluskeskukset pystyssä, on tilanne hyväksyttävä tällläisenä. Sukeltajien aika tulee, jahka eurooppalaiset taas uskaltaavat lentää rauhalliseen Sharmiin.
Kuten Lappeenrannassa tiedämme, ovat venäläiset suuria kalan ystäviä. Näytti Naamalle myös putkahtaneen useita kalaravintoloita, kyyrillisin kyltein. Parina iltana söimme paikallista hyvin valmistettua ja tuoretta kalaa kovin "eksoottisissa"paikoissa. Taisimme olla ainoat ei-venäläiset asiakkaat, eikä meillä ollut mukana edes omaa tax-free kaupasta ostettua vodka pulloa. Omat  juomat on sallittuja, ravintolan viinilista on simppeli: punaista ja valkoista. Taustamusiikki on yhtä kuin venäjä-pop-kanava, ja kaikki saa laulaa mukana... ja tanssia kans..... Ja sitten kun väsyttää, tarjoilijat peittelee sohvalle nukkumaan.
Yhtä kaikki, kala ja ravut olivat  hyviä. Eikä se paikallinen Omar Kayam valkoviinikään ihan hurjaa ollut:)
Ihan uusi kokemus oli uuden vuoden aaton yökerho; entisen Sanafir-hotellin tiloihin perustettu Pacha. Entinen sisäpiha uima-altaineen on nyt yhtä suurta diskoa. Hotelli oli jo sokkeloinen (ei liikuntarajoitteislle) ja nyt on lokeroita ja loosheja kaksin verroin. Tännekin sai tuoda omat juomat mukaan! Ohjelmassa oli runsaati venäläisvaikuteista sirkusta, akrobaatteja sun muita temppuilijoita, paljon vähäpukeisia mimmejä ja tietysti paikallisia derwish-tanssijoita. Teknomusiikki on vähän yksitoikkoista makuuni, mutta olkoon, mieluummin sitä kuin paikallista etnistä musaa. Asiakaskunta oli kovin miehistä, ainakin 80% oli paikallisia heppuja etsiskelemässä tyttöystäviä.
Siis vuosi vaihtui "oikeasti", ei kotona sohvalla makoillessa ja telkkua katsellessa.

Tyttö kieppui letistään, tulikohan pää kipiäksi
Abuhara on rakennettu Suomenlinnassa

Tuo ruosteinen laiva on teräksestä Suomenlinnan telakalla joskus 60 luvulla rakennettu alus. Suomalainen Esko Koso toi sen aikoinaan Sharmiin, tai oikeastaan Ofiraan, Israeliin.  Camp Davidin jälkeen alus päätyi Egyptin valtiolle ja jatkoi sukellustukialuksena. Tuolta laivalta minäkin ensimmäiset Sinain sukellukset olen tehnyt. Onhan sitä maalattu ja rakennettu vuosien myötä, mutta kestävää laatua näyttää olevan.           
Kiva oli olla reissusa, mutta kiva oli tulla taas kotiin. Täällä on ainakin lämpimämpi:) Eilen oltiin sukeltamassa, eikä paleltanut yhtään!
Niin, tämä tuleva vuosi; männes näkkee.... toistaiseksi emme tiedä, missä vuoden päästä asumme. Täällä vai jossain..... ei maksa vaivaa stressata tulevaisuudella, kyllä ne sukellusvedet aina jostain löytyy.
Tehkää vain kohtuullia uuden vuoden lupauksia.... mahdottomista jutuista on liian helppo luopua.

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Oikein hyvää joulua

.... ja erittäin hyvää uutta vuotta.
Eihän nuo talousihmisten ennusteet ihan kauhean ruusuisilta näytä, mutta maailman lopusta sentään selvittiin ilman vauriota toissapäivänä. Ja päivät on pitenemään päin.... enää puoli vuotta juhannukseen.
Joulu ei heilauta tämän maan toimia mitenkään, suma seisoo ja jonot jatkuu ihan niin kuin muuloinkin. Ainut huomattava juttu on, että compound on kovin tyhjä ja autio: kaikki kynnelle kykenevät eurooppalaiset matkustavat talviseen ja kylmään sivistykseen joulun viettoon.
Länsimaisten työpaikat on minimimiehityksellä, Alain viettää päivänsä yksin toimistossaan. Saudithan jäävät mieluusti kotiin, jos euroopplaisetkaan eivät tule töihin..... homma ei toimi käänteisessä muodossa eli euroopppalaiset jäisivät kotiin kun paikallisilla on jotain työesteitä.
Paikallinen kuningas osui hyväntekeväisyydessään mukavasti tähän joulun ideaan. Riadissa on sairaalassa, jossa erotetaan siamilaisia kaksosia toisistaan. Onhan se sen verran harvinaista hommaa, että hyvä on jos ovat keskittäneet osaamista. Viikolla uutisoitiin jälleen onnistuneesta 10 tunnin leikkauksesta, jossa Abdullah ja Salman erotettiin toisistaan. Jutussa selvitettiin, kuinka raskaana ollut rouva siirrettiin kuninkaan käskystä kotisairaalastaan Riadiin erityshoitoon, kuinka vauvoja hoidettiin melkein puoli vuotta teholla kun sommiteltiin mahdolllista operaatiota ja erityisesti mainittiin, että kungas maksaa kaiken hoidon. Eihän täällä saitaanhoito maksa asiakkaille muutenkaan, ja kaiken lisäksi kuningas omistaa tuon ko sairaalan. Että rahaa vasemmasta taskusta oikeaan taskuun......
Nyt joka tapauksessa terveysministerit sun muut asianosaiset kylpee julkisuuden valokeilassa; päävastuussa ollut tohtori on ollut osallisena jo yli 60 erotusleikkauksessa, joista noin 30 on onnistunut. Siis melkein puolet!
Jouluaatto illan ajattelimme aloittaa sukeltamalla "kotirannalla". Sitten grillaamme terassilla joulupuun katveessa. Pukeudun pitkähihaiseen koska illalla on kylmä.
Kuka väittää, että kameraa ei voi laittaa jalustalle veden alla?
Tapaninpäivänä suuntaamme lähimpään baariin, eli tässä tapauksessa Sharm el Sheikiin. Siellä saa kulkea normaali vaatteissa ja baarista saa illalla oluen:) Ja päivät tietenkin sukellamme!
Muistakaa oikea pukeutuminen pakkasella ja lisätkää liikuntaa, mikäli syötte liikaa.

tiistai 18. joulukuuta 2012

Puhelinasia eteni....

....nyt pitää päivittää tuota puhelimen rekisteröintujuttua.
Viime viikolla kundi otti kopiot oleskeluluvasta ja sim-kortista ja lupasi asian olevan kunnossa huomenna. No eihän sitä huomista tietenkään koskaan tullut, joten mentiin hoitaman asiaa uudestaan eilen illalla.
Kaupan edessä oli valtava jono, siis täkäläisittäin laaja-alainen sekava tungos. Näky lienee verrattavissa Stokkan hullujen päivien aloitusajankohtaan. Koska meidät edellisellä viikolla oli lähetetty talon takana sijaitsevaan toimistoon, mentiin sinne nyt suoraan.
Huoneessa istui 5 herraa, juttelemassa niitä näitä. Ylen ystävällisesti kuuntelivat selvitystäni ja sitten sanovat että hoidetaan juttu.... otetaan kopio.... "Mutta iPhonen simkortti kun on pieni, niin se ei toimi kopiona, siis niitten rekisteröinti on"....  "Ei hätää, minä soitan ja hoidan asian." Ja niin hän soitti, puhui nätisti ja vähemmän nätisti, mutta oli ilmeisesti tarpeellisella tittelillä varustettu puhuja.
Sitten testataan, jos lataus nyt onnistuisi.... no voi voi. Loppupeleissä puhelimeni  kimpussa oli 3 mekkohemmoa ja yksi pöksymies, mukana myös läntisen telealueen pomo. Muutama puhelu vielä, ja johan pelittää.
Lisäpisteinä herroille, meille tarjoiltiin kylmää juomavettä tämän rekisteröintiprosessin aikana:)
Katson olevani erityisonnekas, koska puhelimeni toimii nyt.
Siinä odotellessani opin kuitenkin, että tällä kyseisellä, saudien suurimmalla teleoperaattorilla on 16,8 miljoonaa prepaidliittymää aktiivisena.... ja nämä kaikki pitäs nyt rekisteröidä muutamassa päivässä. Rekisteröinnile on kuulema joku takaraja, sitten linjat mykistyy......
Kukaan ystävättäristäni ei ole toistaiseksi vielä tähän rekisteröinti juttuun törmännyt, koska ei ole ollut tarvetta ladata puhelinta. Eihän tämmösestä nyt etukäteen kenellekkään ilmoteta.
Siis odotettavissa jonkinmoinen kaaos... paluu puhelittomaan aikaan.
Mites se menee, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty....
Talvi tulee tännekkin, aamulla oli enää 20 lämmintä / kylmää. Päiväksi onneksi lämpenee, ei vielä tarvetta untuvatakille.

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Uusia lakeja pukkaa...

Tässä maassa prepaid-puhelinliittymä on jokseenkin ainut vaihtoehto naisille ja ulkomaalaisille. Lankaliittymään tarvitaan varmaankin viestintäministerin erityislupa. Joka tapauksessa todennäköisesti suurin osa puhelinliikenteestä täällä hoituu näillä prepaideilla; ihan toimiva systeemi tähän asti.
Nyt pukkasivat kuitenkin yllättäen lain, joka velvoittaa jokaisen puhelinliittymän omistajan rekisteröitymään, henkilökorttinumeroineen kaikkineen. Puheajan lataus ei onnistu enää ilman tätä byrokratiapykälää.
Sanomattakin on selvää, että moinen uudistus tuli yllätyksenä jokseenkin kaikille puhelimen omistajille. Siitä ilmoitetaan, kun yritätät ladata luuriasi. Lataus tapahtuu ostamalla kuitti, jonka numerot sitten syötät puhelimeen. Nyt pitää laittaa myös henkilökortin numero... joka pitää ensin rekisteröidä operattorin tiedostoihin.
Menin operaattorin toimipisteesen, alkuperäinen henkilökortti mukanani. Tavallisesti kuljetan lompakossani vain kopiota. Siinä sitten aasialaisten siirtotyöläisten sun muitten paikallisten mustien kaapujen seassa jonottelin, kunnes pääsin tiskille. Hemmo otti kopion iqamastani ja simkortista, kirjoita tuohon vielä numerosi, huomenna voit ladata saldosi. Nyt on niin monta huomista jo mennyt, että on pakko mennä kauppaan uudestaan. Perkele!
Luulen, että nämä valvontaviranomaiset eivät lakia sommitellessaan kuunnelleet ainakaan teleoperaattoreita tai ajatelleet operaattoreiden kannattavuutta. Maassa on miljoonia työläisiä, joilla on prepaidliittymä, siis rekisteröintiurakka kestää vuosia. Uusien työppösten henkilökortin saaminen kestää usein kuukausia, siis olet sen ajan ilman puhelinta. Puhumattakaan kymmenistä miljoonista pyhiinvaeltajista, jotka ovat hankkineet paikallisen liittymän reissunsa ajaksi, ei onnistu enää soittaa kotiin Indoneesiaan musta kiven juurelta. Todennäköisesti aika monta tarpeellistakin asiaa jää hoitamatta tämän rekisteröintihässäkän takia.
Suomalainen puhelinnumeroni on prepaid-juttu, ja sen olen rekisteröinyt ihan vapaaehtoisesti. Vaikka Suomessa edelleen saa soitella ihan anonyymisti, paitsi jos lataa liittymää luottokortilla tai pankin kautta.
Mielestäni kuitenkin täällä olisi tärkeämpiäkin juttuja hoitaa, kun tämä puhelinten kyttäily.
Ympäristönsuojelulakeja täällä ei tunneta, paskaa saa levittä kaikkiin näkyviin paikkoihin ja se mikä on pois silmistä, sitä ei ainankaan ole. Olen jo aiemin kertonut mereen upotetusta rakennusjätteestä sun muusta moskasta. Nyt on muutamillla rannoilla kaivinkoneet olleet oikein tosissaan töissä ja hiekka pöllyää.......
Viikolla pahinmoillaan oli näkyvyys veden alla tuon leviävän hiekan takia alle 2 metriä; en nähnyt räpylöitäni 5 metrin syvyydessä köydessä roikkuessani. Malesialainen oppilaani suoritti muun muassa vedenalaisen suunnistuksen tuossa puurossa, ei ollut apuja alla näkyvästä riutasta:) Hiekka laskeutuu kaikkialle ja tukehduttaa korallit. Jos tuuli on rivakkaa, aallot tuntuu jopa 10 metrin tasossa, siis korallit ehkä puhdistuu... laskuvesivirrat vie myös jonkin verran tuota pölyä kauemmas, mutta......
Torstaina käytiin vähän syvemmällä ja näky oli kauhea! Ihan kuin olis lunta satanut kaiken päälle, ei koralleja eikä mitään muutakaan elämää. Reilun 50 metrin syvyydessä ei mitkään aallot tai virrat puhdita maisemaa, kaikki tukehtuu..... ja kestää vuosia toipua. Paska juttu!

pöllyää........
Kuvasta näkyy, että kovin on autiota ja harmaata, hiekkaa voi pöllyyttä nähdäkseen alla olevat värit.
Enkä minä nyt tätä juttua ajattele pelkästään sukellusturismin (vaikka sekin on tärkeää) kannalta, vaan vähän laajemmin. Eihän tuolla kalatkaan elä, mitäs sitten kalasteleevat.. jos nyt jotain vielä on jäänyt harppuunamiesten silmien väliin.
Totta kyllä suurin osa Saudi-Arabian Punaisen meren rannoista on rakentamatonta, mutta voisivat mielestäni silti huomioida myös asuttujen alueiden ympäristön.
Ei tullu yhtään joulunen mieli, vaikka valkosta ja pehmeää olikin.
Pukeutukaa lämpimästi sinne pakkaseen, ja rauhoittakaa joulukiireet. Minä koristelin terassin joulupuun Suomesta tuoduilla palloilla ja
valolampuilla ja pipareitakin on; kyllä se riittää. Joulupuumme on muuten compoundin ainut ukona oleva koristeltu puu, näyttäävät suosivan tuommosia amerikkalaisia muovisia kirjavia ja vilkkuvia juttuja sisätiloissa nämä naapurit.

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Naiset ei autoile...

... ja taas eilen ajattelin, että on se luojan lykky, ettei tarvi rattiin tarttua.
Aamupäivällä kävin ostoksilla, vesilaitoksella on autokuskeja toimihenkilöiden vaimojen tarpeisiin. Liikennevaloissa takanamme ollut paikallinen beduiini oli kiireinen näpytellessään tekstaria eikä huomannut pysähtyä ajoissa: puskurit sanoivat poks. Salaman nopeasti molemmat kuskit pomppasivat autoistaan tutkimaan vaurioita, ja vaihtamaan mielipiteitä asiasta. Vaurioita ei onneksi juuri tullut, joten poliisia ei tarvinut ruveta etsiskelemään, mutta se mielipiteiden vaihto; huutoa ja mekastusta, heristelyä ja uhkailua, semmosta showpainin näköstä kiertelyä ja huutelua. Ihan absurdi tilanne, hämmästyksekseni miehet eivät kuitenkaan ruvenneet nyrkkeilemään. Asiaan tietty kuuluu, että liikenne ympärillä puuroutui entisestään ja torvet soi ja käsimerkit vilkkui. Kun osapuolten riitely oli valmis, poistuttiin paikalta, kuin mitään ei olis tapahtunut.
En minä olis pärjänny huutokisassa sen arabin kanssa, vaikka olisin suomeksi kiroillut.
Viikko sitten joku pakistano puuttasi Alainin kylkeen ja siitä tuli poliisiasemareissu, 4 tuntia meni hyvää vesilaitoksen työaikaa hukkaan asioita hoidellessa. Poliisiasema oli siivoltaan kuulema pahempi kun Pusupuisto koulunpäättäjäisten jälkeisenä aamuyönä; roskikset oli varmaan kuvernementista loppu. Tässäkään tilanteessa en olisi selvinnyt, eihän nämä paikalliset naisille puhu.
Eilen illalla sitten mentiin firman illalliselle hotelliin, joka on Jeddan toisella puolella. Suora valtaväylä ja sitten muutama kilometri rantaväylää; normaali lentoaika max 30 min ruuhkineen kaikkineen. 25 minuuttia sujui ok, sitten tuli vastaan tämä paikallinen kansallisurheilu; kaikenlaisia ojia kaivetaan ja teitä katkotaan. Ilman mitään suunnitelmallisia kiertoteitä. Seuraavat puolituntia pyörittiin kun puolukka pillussa etsien ulospääsyä sekavasta tiesulkujen täyttämästä katuverkosta. Paikallisen tavan mukaan, kaikkia katuja ja kaistoja saa toki ajaa mihin suuntaan haluaa, mutta silti. Automme on semmonen citymaasturi, neliveto ja korkea, eli pienet ojat ja 30 cm kaistakorokkeet hoituu. Isosta moottorista huolimatta (vai sen takia) auto ei kuitenkaan osaa lentää yli muutaman metrin syvyisten kaivantojen..... Lopullinen "ulos pääsy" rantakadulle tapahtui betoniporsasta siirtämällä. Kuulostaa hankalalta, mutta itseasiassa monet betoniporsaan näköiset paadet ovat muovia, siis siirtyy rivakasti naisvoimin.
Tässä tapauksessa en missään nimessä myöskään olisi halunnut ajaa, koska navigointi on ihan mahdotonta. Lappeenrannan yksisuuntaiset kadut sun muut etuajo-oikeudet on piece of cake näihin ajoesteisiin verattuna. Tuli väistämättä mieleen, että kameli voisi olla kätevä kulkuneuvo näillä nurkilla, niillähän on pitkät jalat:))
Siis pitää ajatella positiivisti; onneks miun ei tarvi ajaa.
Eikä tietty raapia auton tuulilasia puhtaaksi jäästä ja lumesta. Pukeutukaa kunnolla pakkaseen.
Suomen suurlähetystö kutsui itsenäisyyspäivän viettoon, Riadiin. Juhlat olisivat olleet eilen, turhan pitkä matka, vaikka olutta olisikin ollut.
Kompensoin asian tänään jenkkikonsulaatin "uima-altaalla notkumisella", meidät on kutsuttu merisotilaiden grillibileisiin :)
Juhlikaa arvokkaasti, harmi kun se Tuntematon sotilas ja linnan juhlat taitaa mennä päällekkäin:(