 |
| Kaikki muu paitsi sukellus on turhaa |
Sairaalan yleisorientaatioviikolla kaikki luennoitsijat, lähtökohtamaahan ja uskontoon katsomatta muistivat muistuttaa mahdollisimman pikaisen eli 3 kuukauden päästä pidettävän loman tarpellisuudesta. 3 kuukautta on ns. koejakso, sen jälken työsuhde katsotaan vuoden mittaiseksi. Alussa on paljon sopeutumista, ja siitä kuuluu toipua urakan suoritettuaan (?) tavallisessa maailmassa. Siis täältä katsoen ulkomailla.
Suomessa olemme tottuneet laittamaan lomat pötköihin riittävän miehityksen turvaamiseksi. Täälläkin toimitaan periaatteessa niin, ja tämä onkin sitten ainut yhtäläisyys kotimaahan verrattuna. Minulla alkaa lauantaina 2 viikon loma, viikonloppu on vapaa eli käytänössä loma alkaa torstaina.
Viimeistään 60 päivää ennen aiottua ulkomaan lomaa, on täytettävä "travel request and authorization" -lomake. Ennen tätä, on täytynyt varata jo jonkinmoiset lennot ulkomaailmaan, koska määränpää ja lennon numerot vaaditaan lomakkeeseen. Sairaala antaa työntekijöilleen bonuksena lentolippuja tietyn kaavan mukaan, ja nämä lennot on hankittava sairaalan omasta matkatoimistosta, ei itse netistä. Sairaalan toimistossa toiminta on kuin Neuvostoliitossa 70-luvulla, lisäksi 1 kolmesta työntekijästä ei osaa edes englantia. Työkaveri sai lentoliput Kiinaan, kun on kiinalainen, vaikka oli menossa ihan toiseen suuntaan. :) Kun todisteet lennoista on olemassa, allekirjoittaa esimies lomakkeen ja se lähetetään byrokratian syövereihin.
Viikkoa ennen aiottua lomaa, on syytä ryhtyä kyselemään passinsa ja viisuminsa perään. Täällä työnantaja kerää passit talteen, ja antaa tarvittaessa käyttöön. Tietty vain oleskelupakorttia vastaan. Eikös tämä tämmöinen matkustuksen rajoittaminen sodi jo ihmisoikeuksia vastaan?
Tänään noudin passini hallituksen toimistosta, lisittynä tarvittavilla liitteillä. Tarvitsen myös exit / entry viisumin, päästäksen ensin maasta pois ja sitten vielä tänne takaisin. Koska olen nainen, tarvitsen myös erillisen suostumuksen yksin matkustamiselle. Sairaala ystävällisesti toimitta tässä tilanteessa huoltajan /aviomiehen virkaa ja antaa lupakirjeen. Se on muuten ihan pelkkää paikallista kieltä, tiedä häntä mihin minut on myyty?
Näillä eväillä toivon pääseväni perjantaina Malediiveille sukeltamaan. Vietän viikon risteilemällä toivottavasti vielä pitkään pinnalla pysyvässä saaristossa. Malediivithan ovat maailman matalin valtio ja ilmaston lämpenemisen takia pinta-ala pienenee jatkuvasti.
Lennän Qatarin kautta ja tulomatkalla pysähdyn Dohassa muutamaksi päiväksi. Ajattelin kokeilla, miltä tuntuu mennä kaupungille ihan vaan farkuissa, ilman mustaa mekkoa ja vaikka piipahtaa oluella shoppailun ja kävelyn lomassa. Osaankohan enää käyttäytyä normimaailmassa?
Jos et lomallasi aio matkustaa ulkomaille, riittää, että teet anomuksen 30 päivää ennen määräpäivää, ja sittenkin selität, missä aiot aikasi viettää. Oikeasti ilmeisesti myös maan sisällä tapahtuvat reissut pitäs johonkin ilmottaa, mutta en ole vaivautunut moista asiaa selvittämään. Siis varsin byrokraattista meininkiä. Eikä puhettakan jostain pikku reissuista viikonloppuna vaikka Dubaihin; ei mitään spontaania :(
Saapas nähdä, löytyykö saarilta verkkoa vai olenko uutispimennossa koko viikon. Nautinnollista talvea :)
Suomessa olemme tottuneet laittamaan lomat pötköihin riittävän miehityksen turvaamiseksi. Täälläkin toimitaan periaatteessa niin, ja tämä onkin sitten ainut yhtäläisyys kotimaahan verrattuna. Minulla alkaa lauantaina 2 viikon loma, viikonloppu on vapaa eli käytänössä loma alkaa torstaina.
Viimeistään 60 päivää ennen aiottua ulkomaan lomaa, on täytettävä "travel request and authorization" -lomake. Ennen tätä, on täytynyt varata jo jonkinmoiset lennot ulkomaailmaan, koska määränpää ja lennon numerot vaaditaan lomakkeeseen. Sairaala antaa työntekijöilleen bonuksena lentolippuja tietyn kaavan mukaan, ja nämä lennot on hankittava sairaalan omasta matkatoimistosta, ei itse netistä. Sairaalan toimistossa toiminta on kuin Neuvostoliitossa 70-luvulla, lisäksi 1 kolmesta työntekijästä ei osaa edes englantia. Työkaveri sai lentoliput Kiinaan, kun on kiinalainen, vaikka oli menossa ihan toiseen suuntaan. :) Kun todisteet lennoista on olemassa, allekirjoittaa esimies lomakkeen ja se lähetetään byrokratian syövereihin.
Viikkoa ennen aiottua lomaa, on syytä ryhtyä kyselemään passinsa ja viisuminsa perään. Täällä työnantaja kerää passit talteen, ja antaa tarvittaessa käyttöön. Tietty vain oleskelupakorttia vastaan. Eikös tämä tämmöinen matkustuksen rajoittaminen sodi jo ihmisoikeuksia vastaan?
Tänään noudin passini hallituksen toimistosta, lisittynä tarvittavilla liitteillä. Tarvitsen myös exit / entry viisumin, päästäksen ensin maasta pois ja sitten vielä tänne takaisin. Koska olen nainen, tarvitsen myös erillisen suostumuksen yksin matkustamiselle. Sairaala ystävällisesti toimitta tässä tilanteessa huoltajan /aviomiehen virkaa ja antaa lupakirjeen. Se on muuten ihan pelkkää paikallista kieltä, tiedä häntä mihin minut on myyty?
Näillä eväillä toivon pääseväni perjantaina Malediiveille sukeltamaan. Vietän viikon risteilemällä toivottavasti vielä pitkään pinnalla pysyvässä saaristossa. Malediivithan ovat maailman matalin valtio ja ilmaston lämpenemisen takia pinta-ala pienenee jatkuvasti.
Lennän Qatarin kautta ja tulomatkalla pysähdyn Dohassa muutamaksi päiväksi. Ajattelin kokeilla, miltä tuntuu mennä kaupungille ihan vaan farkuissa, ilman mustaa mekkoa ja vaikka piipahtaa oluella shoppailun ja kävelyn lomassa. Osaankohan enää käyttäytyä normimaailmassa?
Jos et lomallasi aio matkustaa ulkomaille, riittää, että teet anomuksen 30 päivää ennen määräpäivää, ja sittenkin selität, missä aiot aikasi viettää. Oikeasti ilmeisesti myös maan sisällä tapahtuvat reissut pitäs johonkin ilmottaa, mutta en ole vaivautunut moista asiaa selvittämään. Siis varsin byrokraattista meininkiä. Eikä puhettakan jostain pikku reissuista viikonloppuna vaikka Dubaihin; ei mitään spontaania :(
Saapas nähdä, löytyykö saarilta verkkoa vai olenko uutispimennossa koko viikon. Nautinnollista talvea :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti