.....minä opin ranskaa..... insAllah
Menin Jeddan ranskalaisen koulun järjestämälle ranskan alkeiskursille. 4 viikkoa joka ilta, 2 tuntia kerrallaan. Aika tiukka aikataulu.
Luokallani on lisäkseni 15 tyttöä, miehet ja naiset kun tietenkin erotellaan tässä maassa. Yksi jordanialainen ja loput saudeja, muslimeja kaikki tyyni. Opettaja on senegalista, pää täynnä lettejä ja loputon kärsivällisyys.
Tunnen taas olevani erilainen nuori / vanha.... Koska tunnit alkavat kello 18, mielestäni paikalla pitää olla viimeistään kello 18. Puolet tytöistä tulee kuitenkin vartin puolentunnin viiveellä, ei puhettakaan oveen koputtamisesta tai myöhästymisen pahoittelusta. Minulla on kännykässä nappi, josta sen saa äänettömälle, muila tytöillä puhelin laulaa pöydällä kaiken aikaa. Lisäksi esim facebookia pitää seurata jatkuvasti, opetuksen kuuntelu on toissijainen juttu.
Kotitehtävät on ihan tuntematon käsite, kaikilla muilla kun minulla on aina kaikki tekemäti. Minä olen kunnon koululainen ja teen läksyt, Alain vielä tarkastaa kaiken lounastunilla. Siis tässä kohti pärjään hyvin. Koska olen päättänyt oppia ranskaa.
Vaan kovin on vaikea ja hankalan tuntuinen kieli. Kirjoitettua tekstiä vielä joten kuten ymmärrän, koska monet sanat ovat samankaltaisia kuin jo osaamissani kielissä. Kirjoitamisessa tietty pärjään paremmin kuin luokkakaverini, koska akkoset on ainakin periaatteessa tuttuja. Vaan tuo puhuttu kieli: puolet kirjaimista jätetään lausumatta ja loput kuulostaa ihan oudoilta yhdistelmiltä. Lisäksi puhumisella tuntuu olevan kauhea kiire.... melkein mission impossible.
Kielioppi on kummallista ja ajoittain ihan outoa. Kaikenmaailman maskuliineja ja feminiinejä ja erilaisia pronomiineja ja sekavia verbejä taivutuksineen. Tiedä häntä mitä tästä tulee, sekavalta tuntuu.
Sauditytöt ovat usein paljon enemmän pihalla kun minä, joten onneksi saan ylimääräisiä selityksiä juttuihin. Tosin puolen tunnin selvitys siitä, että puhuttelumuoto ei riipu vastapuolen sukupuolesta vaan ainoastaan tuttavallisuudesta tai muodollisuudesta, oli aika pitkästyttävä. Ilmeisesti arabiassa ei sanota samalla tavalla miehelle ja naiselle, että olet pöhkö. .....ei ehkä sanota ollenkaan, kenellekkään.....
Eihän tässä auta pyristellä, kun koukku on jo nielty, luultavasti olen oppinut hankalampiakin asioita elämiäni aikana. Eteenpäin, sano mummo helteessä :)
Ammatillisesti olen palannut todellisille juurilleni. Alotin Lappeenrannan kaupungin uimaopettajana kesällä 1975. Nyt opetan taas lapsia uimaan, ympäristö on kieltämättä miellyttävämpi. Allas on reilu 30 asteista, joten kukaan ei palele..... kivempaa altaassa on puljata kuin esittää puolityhmää piikaa paikallisessa leikkuussalissa. Pieniä kieliongelmia tietty on, kaikki eivät puhu englantia. Toistaiseksi olen pärjännyt apinaleikillä, minä näytän ja apinat matkii:))
Hiihtopolven kuntoutusprojekti jatkuu. Kiitos Nikon, pyöräilymusiikina on nyt Hurriganesia yms vanhaa kamaa. Vaikka tyhmäähän se kuntopyöräily edelleen on:)
Viikonloppu esissä, huomenna merelle. Ilmat on mukavia, vajaa 50 keskipäivällä.
Päivän lehdistä löysin pari kivaa dekkarin aihetta: kuka myrkytti Jasser Arafatin, onko jenkkien oletetuilla merenneidoilla osuutta asiaan? Mullistaako Higgs hiukkanen talouspolitiikan tai jonkun muun tärkeän elämän alan? Tarot-kortit lienee päteviä kertomaan, eroaako Suomi eurosta vai siirretäänkö edelleen verotulot Välimerelle.
Mukavaa lomaa, pukeutukaa lämpimästi:))
Menin Jeddan ranskalaisen koulun järjestämälle ranskan alkeiskursille. 4 viikkoa joka ilta, 2 tuntia kerrallaan. Aika tiukka aikataulu.
Luokallani on lisäkseni 15 tyttöä, miehet ja naiset kun tietenkin erotellaan tässä maassa. Yksi jordanialainen ja loput saudeja, muslimeja kaikki tyyni. Opettaja on senegalista, pää täynnä lettejä ja loputon kärsivällisyys.
Tunnen taas olevani erilainen nuori / vanha.... Koska tunnit alkavat kello 18, mielestäni paikalla pitää olla viimeistään kello 18. Puolet tytöistä tulee kuitenkin vartin puolentunnin viiveellä, ei puhettakaan oveen koputtamisesta tai myöhästymisen pahoittelusta. Minulla on kännykässä nappi, josta sen saa äänettömälle, muila tytöillä puhelin laulaa pöydällä kaiken aikaa. Lisäksi esim facebookia pitää seurata jatkuvasti, opetuksen kuuntelu on toissijainen juttu.
Kotitehtävät on ihan tuntematon käsite, kaikilla muilla kun minulla on aina kaikki tekemäti. Minä olen kunnon koululainen ja teen läksyt, Alain vielä tarkastaa kaiken lounastunilla. Siis tässä kohti pärjään hyvin. Koska olen päättänyt oppia ranskaa.
Vaan kovin on vaikea ja hankalan tuntuinen kieli. Kirjoitettua tekstiä vielä joten kuten ymmärrän, koska monet sanat ovat samankaltaisia kuin jo osaamissani kielissä. Kirjoitamisessa tietty pärjään paremmin kuin luokkakaverini, koska akkoset on ainakin periaatteessa tuttuja. Vaan tuo puhuttu kieli: puolet kirjaimista jätetään lausumatta ja loput kuulostaa ihan oudoilta yhdistelmiltä. Lisäksi puhumisella tuntuu olevan kauhea kiire.... melkein mission impossible.
Kielioppi on kummallista ja ajoittain ihan outoa. Kaikenmaailman maskuliineja ja feminiinejä ja erilaisia pronomiineja ja sekavia verbejä taivutuksineen. Tiedä häntä mitä tästä tulee, sekavalta tuntuu.
Sauditytöt ovat usein paljon enemmän pihalla kun minä, joten onneksi saan ylimääräisiä selityksiä juttuihin. Tosin puolen tunnin selvitys siitä, että puhuttelumuoto ei riipu vastapuolen sukupuolesta vaan ainoastaan tuttavallisuudesta tai muodollisuudesta, oli aika pitkästyttävä. Ilmeisesti arabiassa ei sanota samalla tavalla miehelle ja naiselle, että olet pöhkö. .....ei ehkä sanota ollenkaan, kenellekkään.....
Eihän tässä auta pyristellä, kun koukku on jo nielty, luultavasti olen oppinut hankalampiakin asioita elämiäni aikana. Eteenpäin, sano mummo helteessä :)
Ammatillisesti olen palannut todellisille juurilleni. Alotin Lappeenrannan kaupungin uimaopettajana kesällä 1975. Nyt opetan taas lapsia uimaan, ympäristö on kieltämättä miellyttävämpi. Allas on reilu 30 asteista, joten kukaan ei palele..... kivempaa altaassa on puljata kuin esittää puolityhmää piikaa paikallisessa leikkuussalissa. Pieniä kieliongelmia tietty on, kaikki eivät puhu englantia. Toistaiseksi olen pärjännyt apinaleikillä, minä näytän ja apinat matkii:))
Hiihtopolven kuntoutusprojekti jatkuu. Kiitos Nikon, pyöräilymusiikina on nyt Hurriganesia yms vanhaa kamaa. Vaikka tyhmäähän se kuntopyöräily edelleen on:)
Viikonloppu esissä, huomenna merelle. Ilmat on mukavia, vajaa 50 keskipäivällä.
Päivän lehdistä löysin pari kivaa dekkarin aihetta: kuka myrkytti Jasser Arafatin, onko jenkkien oletetuilla merenneidoilla osuutta asiaan? Mullistaako Higgs hiukkanen talouspolitiikan tai jonkun muun tärkeän elämän alan? Tarot-kortit lienee päteviä kertomaan, eroaako Suomi eurosta vai siirretäänkö edelleen verotulot Välimerelle.
Mukavaa lomaa, pukeutukaa lämpimästi:))


