Kuningas tuli kotiin

King Abdullah Bin Abdulaziz

Saudi Arabian kuningas, king Abdullah Bin Abduaziz, the custodian of two Holy Mosques, tuli 3 kuukauden sairaalareissulta kotiin Riadiin keskiviikkona. Siinä vallan tavattoman hyvä syy juhlintaan ja henkilöpalvontaan.
Tuo lisätitteli nimen perässä tarkoittaa suorana käännöksenä kahden pyhän moskeijan (Mekka ja Medina) talkkaria, kyseessä lienee kuitenkin jonkinlainen kunniavirka eikä oikea työpaikka.
Kuninkaalla on ikää noin 86-87 vuotta, selkävaivat veivät syksyllä miehen tosi huonoon kuntoon. Joulun alla operoitiin New Yorkissa diskusprolapsia, tehtiin avarruksia ja fiksauksia selkäruotoon, siis normijuttu tuon ikäsen miehen rappeumien korjaamiseksi. Kumma, ettei moista hommaa voitu omassa maassa tehdä, onkohan terveydenhuollossa jotain mätää?
Leikkauksesta toipuminen ja kuntoutus vei aikaa, ensin hotellissa Amerikassa ja tähän viikkoon asti Marokossa.
Keskiviikkona kuningas tuli, ja vastaanotto oli kuulema ylenpalttisen juhlava. Myös täällä Jeddassa on asiaa juhlistettu ylenpalttisesti, kuninkaan kuvia on kaikki paikat täynnä. Mekkaan johtavalle valtatielle näkyvien compoundin 6 kerroksisten kerrostalojen seiniin on ripustettu seinän kokoisia (!!) kuninkaan kuvia ja kaikki teiden varsilla olevat valtavat mainostaulut on peitetty henkilökuvilla. Patsaita en ole vielä neuvostomalliin nähnyt.
Koska leikkuus sujui hyvin, on kuningas tietty onnellinen ja haluaa nyt muistaa alamaisaan avokätisesti. Hän lupasi parantaa työttömyysturvaa ja työttömyyskorvauksia, helpottaa asuntolainojen saantia, antaa taloudellista tukea ulkomailla opiskeleville saudeille ja korvata Jeddan tulvatuhot runsaskätisesti. Ihan minkä tahansa puolueen vaaliohjelmalta kuulostaa. Lisäksi kaikki valtion työntekijät (täällä ei ole kuntasektoria) saivat lauantaiksi ylimääräisen vapaapäivän juhlia kuninkaa paluuta. Olin töisssä, laitoin säästöön, juhlin jotain muuta :)
Merkittävin anteliaisuuden kohde ovat valtion työntekijät, kaikille 15% palkankorotus. Ihan ilman irtisanomisuhkia tai lakkoja tai valtakunnansovittelijoita sun muita työmarkkinatyyppejä... ihan tuosta vaan. Kaikki on tietty huhujen asteella, niin kuin kaikki asiat tässä maassa, saavatko kaikki lisää liksaa vai vaan saudit, ketkä ovat tässä mielessä valtion työntekijöitä, saavatko poliisit saman kuin terveydenhuoltohenkilöt...?jne
Minun työnantajani on kuninkaan henkivartiokaarti ja toimialani terveydenhuolto, mielestäni olisin ansainnut korotuksen, vaikka kansallisuuteni onkin vääräuskoinen...  aika näyttää.
Kunkku on rankattu yhdeksi maailman rikkaimmista kuninkaallisista ja myös avokätisimmäksi. Pitäähän miehellä olla varaa myös elättää 4 vaimoaan ja 6 tytärtään ja 15 poikaansa, nuorin poika on vain 7. Saudien suku omistaa käytännössä tämän maan, öljyä myydään kaiken aikaa kalliilla...tuotantoa on lisätty kaiken talvea,  tuskin on pikkurahan puutetta.
Anteliaisuuden lisäksi kuningasta on kehuttu edistykselliseksi, koulutusmahdollisuudet ovat parantuneet hänen valtakaudellaan ja myös naisilla on joitain ihmisarvoja enemmän kuin aiemmin. Naisten äänioikeudesta täällä ei kukaan ole koskaan maininnut mitään, eikä se lienee edes tarpeellinen uudistus. Pelkästään sen takia, kun ei täällä koskaan ole mitään vaaleja, missä äänestää.
Tuskimpa tällä akuutilla anteliaisuuskampanjalla on mitään yhteyttä arabimaailmassa tällähetkellä tapahtuviin kansannousuihin ja valtiomiesten kaatumiseen, ihan vaan sattumalta tuli just nyt mieleen, että annetaampa rahaa tarvitsijoille :)

"Joogalennolla" Dohasta Jeddaan

Kotiinpaluumatkani viimeinen pätkä, 2 tunnin lento Qatarista Jeddaan oli aika erikoinen kokemus. Lento oli keskellä päivää, hyvin nukutun yön jälkeen ja tämän maailmankolkan tavan mukaan totaalisen alkoholiton. Kuitenkin minun piti välillä miettiä, olenko ihan oikeasti hereillä.
Jo terminaalissa totesin itseni jälleen kerran täysin alipukeutuneeksi, olin ainut nainen ilman abayaa.... uskoakaseni myös ainut länsimainen nainen. Siis kotoisa olo, mustia kaapuja ja valkosia mekkoja punaruudukkaine pyyhkeineen koneen täydeltä. Ihan normi arabeja :)
Koneen noustua alkoi miesten trafiikki vessaan, varustekassi mukana. Herrat riisuivat mekkonsa ja kietoutuivat kahteen valkoisen froteepyyhkeesen. Olen jo aiemmin kertonut Hajj-tapahtumasta eli vuosittaisesta pyhiinvaeluksesta. Jos et joukkokokouksen ehdi syystä tai toisesta, voit suorittaa pyhiinvaelluksen pienempimuotoisesti muuna aikana; silloin jutun nimi on "umra". Näitä pyhiinvaeltajia oli lähes koko koneellinen ja pikkuhiljaa puolet miehistä olivat pukeutuneet vain pyyhkeisiinsä. Naiset pitävät tässäkin vaellusriitissä omat mustat mekkonsa.
Qatar Airlines tarjosi aika laajan valikoiman musiikkia klassiseta heavyrockiin sekä elokuvia klassikoita hömppään ja Bondiin. Kuuntelin aluksi Rolling Stonesin "Sticky Fingers" -albumia 70-luvun alkupuolelta, sitten siirryin astetta heavympään, 60-luvun Led Zeppeliniin. Pyyhemiesten lissäntyessä seurailin liikennettä ja mieleen tuli väistämätä näky puulaki potkupallojoukkueen saunaillasta, kun ukot istuvat terassilla olutta hörppimässä. Nämä arabit vaan kun eivät ole tottuneet pelkkä pyyhe päällä esiintymään, joutuivat niitä virityksiään ylejään korjailemaan. Silti repsotti millon mistäkin ja valkonen kylki paljastu näyttävästi. Käytäväpaikka ei välttämättä ole etu tälläisillä lennoilla.
Siirryin pikkuhiljaa David Bowien "Is there life on Mars" pariin.... ja toivoin, että ovat jättäneet alushousut pyyhkeiden alle. Lentoemäntä jakoi maahantulokortteja, ja kysyi minultakin olenko menossa umraa suorittamaan. Vastaukseni oli puoliasiaton "god heavens no".... sain siis vain normaalin maahantulokortin.
Pyyheparty sen kuin kasvoi, ei ollenkaan järjestäytynyttä toimintaa. Vessoja on rajallisesti joten voihan tuota tuossa paikallaankin pujotella näitä kaapuja. Musiikillinen meno ihan pelkkää nostalgiaa :)
Kuuntelin Pink Floydin "Dark side of the moon" albumia ja hetken jo ajattelin poimia leffavalikosta jonkun monista Bollywood-jutuista. Löysin jotain ehdottomasti tunnelmaa vieläkin paremmin sopivaa. Viihdekeskuksesta löytyi myös erilaisa telkkusarjoja, Frazieria sun muuta. Kuukauden uutuus oli 60-luvun klassikkojuttu "Vaimoni on noita". Ainut ongelma, jos tämäkään ongelma, oli noitavaimon puuhailujen realistisuus verrattuna todelliseen ympäristööni.
Jeddassa alipukeutuneisuuteni oli pelkkä etu: minut osoitettiin passijonossa oitis liikemies- ja diplomaattikanavaan. Tietenkin toiveena päästä moisesta räävittömästä farkkuihin ja villapaitaan pukeuteuneesta miesten kiihoittajasta pikaisesti eroon. Sopi erinomaisesti minulle.
Lopullinen tunnarvalintani moiselle tripille (kun Rauli Baddingia ei ollut) on Nirvanan "Nevermind". Levyn kannessa on se kiva sukeltava vauva. Antaa heijän vaellella, kun vaan miun ei tarvi pelkässä pyyhkeessä julkiseti lennellä.
Muistakaa, matkailu avartaa :)
Säätila tänään, aamulla 0800 +25, iltapäivällä lienee reilu +30 :)

Qatar & Doha

Qatar on arabian niemimaan / Saudi-Arabian kaakkoiskulmasta Persianlahteen työntyvä niemi. Pieni maa, mutta täynnä öljyä ja maakaasua, bruttokansantuote on maailman toiseksi korkein. Asukkaita on miljoonan verran ja ainakin katukuvasta päätellen siirtolaisia toinen mokoma. Maa itsenäistyi vuonna 1971 ja sen jälkeen on valtaa kaappailtu mahtisukujen kesken säännöllisesti, ihan niin kuin demokraattisessa valtiossa pidetään vaalit.
Niemen itärannallla sijaitsee pääkaupunki Doha. Kaupunki laajenee siirtolaistulvan myötä kovaa kyytiä, ja maisemat on sen näköisiä. Uutta ja korkeaa liikekeskustaa rakennetaan rivakasti, futuristinen maisema. Joko arkkitehdeillä ei ole ollut viivotinta tai rakennusmiehiltä on puuttunut vatupassi ja luotilanka, sen veran kierollaan ja keikallaan ovat pilvenpiirtäjien seinät. Kamalaa olis humalassa tuolla kulkea, kun talot näyttää kaatuvan päälle. No, täällä ei ole alkoholia yleisesti tarjolla, joten ei hätää.

Lasiseinät kaikissa, ikkunanapesijöiden unelma



Tytöt kahvilla, miehet ja naiset samalla terassilla

Alkuperäinen keskusta on sitten sekoitus rakennustyömaita ja tyypillistä sottasta arabikaupunkimaisemaa. Eilen kävelyretkellä katselin paikallisia ostoskeskuksia, täällä keskukset ovat keskittyneet yhteen asiaan. Siis vaelsin puhelinkeskuksessa, televisio- yms. keskuksessa, kenkäkeskuksessa ja abayakeskuksessa. Valikoimaan tutustumisen ja hintavertailujen kannalta kätevää, mutta jos pitää useampia asioita hankkia kerralla, menee hankalaksi. Nämä eivät ole mitään pieniä kauppakeskittymiä vaan esim. puhelinkauppoja oli varmasta ainakin 100. Hämmästyttää sikäli tämä teknologia intoilu, kun tavallisin täällä kuuluva puhelimen soittoääni on se Nokia-tunnari; ei edes soittoääntä osata vaihtaa.:)

Tämä on arabimaa jossa toteutetaan sharia-lakia ihan niin kuin naapurissa Saudi-Arabiassa. Tulikinta on kuitenkin löysempää ja myös muita uskontoja saa harjoittaa. Naiset saavta ajaa autoa ja käydä töissä eikä abayaakaan ole pakko käyttää. Katukuva on huomattavasti värikkäämpi kuin "kotona" Jeddassa. Istuin katukahvilassa (jossa ei ollut erikseen sinkku- (=mies) ja perhepuolia (=nais)) katselemassa ohi kulkevaa ihmisvirtaa; naisia kokonaan mustissa ja itseään markkinoivia vähäpukeisia neitejä korkokengissä, ja kaikkea siltä väliltä. Miehiä mekoissa ja Bossin puvuissa ja shortseissa; siis ihan mitä vaan. Mukavaa ajanvietettä ja kiva nähdä eurooppalaisiakin ihmisiä.

Alkoholi ei ole absoluuttisen kiellety kuten naapurissa, mutta tarjoilua on vain kalleimpien hotellien pimessä baareissa, jonne vain ulkomaalaiset passinsa esittämällä pääsevät. Kovin on monimutkaista. Olishan siinä tietenkin jotain nostalgista fiilistä, jos baarin ovella poke kysyy papereita.

Matkailullisesti tämä ei ole kummonen paikka, jos ei nyt sitten ole kovin kiinnostunut kaikenlaisista Aasian urheilumestaruuskisoista. Potkupallostadionit ovat valtavan kokoisia.

Öljyn ja maakaasun lisäksi tämä maa on tuottanut arabimailman äänitorven AlJazeera uutiskanavan. Suuret terroristit kuten Osama Bin Laden käyttävät tätä mediaa, kun haluavat sanoa jotain tärkeää koko maailmalle. Onhan se hyvä olla jotain rajallisista luonnonvaroista riippumatonta toimintaakin, vaikka öljy ei ihan heti loppuisikaan. Mites sille Suomen metsäteollisuudelle kävikään....

Nyt olen sitten suorittanut kaupunkiloman, seuraavksi voin hyvin mennä taas sukeltamaan :)

Ääkköset on vähän sekasin, mutta kyllä ne puutuvat k, n o ja p myös tuleevat. Pieni epäjärjestelmällisyys pitää mielen virkeänä.

Juu, täälläkin on kylmä; aamulla vajaa +15 ja päivälläkin vain reilu 20, tänään lennän takaisin lämpimään Jeddaan.

Malediivit

Malediivit on 800 kilometriä pitkä korallisaariryhmä Intian valtameressä Ceylonista lounaaseen.. Asukkaita on noin 300 000 ja maapinta-alaa vajaa 300 neliökilometriä, ripoteltuna yli tuhannelle saarelle. Kovin on maatilkut hajallaan pitkin merta näillä kulmilla.

Maata näkyy joskus vähän rannoilla

Valtion pääkaupunki on Male, 1,77 km2 kokoinen saari. Kävelin kaupungin ympäri rantoja pitkin hitaasti kameran kanssa ihmetellen, ja aikaa kului melkein 1,5 tuntia, siis pieni on piiri. Saari on ihan täyteen rakennettu, ainut jäljellä oleva tyhjä tila näyttää olevan ylöspäin. Asukkaita lienee yli 100 000, ja ainakin joka toisella on kulkuvälinenä mopo. Hyvä niin, mopojahan mahtuu ainakin 4 yhden auton paikalle niin kaduilla kuin katujen varsillakin.
Lentokenttä on omalla saarellaan, kiitorata lienee juuri ja juuri määrämittainen nousuja ja laskuja varten.
Hajanaisesta struktuuristaan huolimatta Malediivit on huolehtinut hyvin koulutuksesta, lukutaitoisia on yli 98% 10-45 vuotiaista. Asukkaat ovat sunnimuslimeja, siis vähän löysempää meininkiä kuin Jeddassa. Alkoholia ei kuitenkaan ole täälläkään tarjolla kuin hotellien suljetuissa tiloissa.
Ilmasto on mukavan lämmin, keskilämpötila ympäri vuoden on noin +30. Merivesi lienee jotain +28 asteta. Tämä on eduksi turmismille ja turismi on tämän maan tärkein valuuttatulojen lähde. Turistit majoitetaan joko "hotellisaarille" tai risteilyaluksille. Malen funktio on lähinnä huoltaa ja syöttää materiaa  turistisaarille muun pääkaupungille luontaisesti kuuluvan hallinnoinnin ja kaupankäynnin (kalastus ja kookos) järjestelemisen lisäksi. Turistille kaupunki ei juuri tarjoa nähtävää päivää pitemmäksi ajaksi.
Tämän maan nähtävyydet ovat merenpinnan alla ja siksi kohde on sukeltajien suosiossa. Vaikka ilma on mukavan lämmin, ovat ilmastolliset olosuhteet korallisaaria vastaan. Sadassa vuodessa merenpinta on noussut jo 20 cm ja tämän maailman matalimman valtion maapinta-ala on kutistunut huomattavasti. Korkein kohta on 2,3m merenpinnan yläpuolella, keskimäärin saaaret ovat 1,5m pinnan päällä. El Nino 1998 kuoletti 2/3 alueen koralleista lämmittämällä meriveden liian lämpimäksi. Sukeltaessani näin valtavia harmaita alueita, pelkkää rikkoutunutta ja kuollutta korallia. Ihan niin kuin koralleilla olisi ollut kauhia osteoporoosi, ja riutat vaan on murskautuneet ja romahtaneet.
Antiikin 7 ihmeen jälkeen etsitään tällä hetkellä nykymaailman ihmeitä; http://www.new7wonders.com/ ja Malediivit on hyvin kilpailussa mukana. Kisassa pärjäämninen toisi toivottavaa julkkisuutta ympäristönäkökohdille ja todennäköisesti auttaisi myös  merien suojelussa. Lennolla Dohaan katselin valtavia meressä kelluvia ruskeita lauttoja, onko täällä sinilevä ruskeaa?

Kimppakyyti on ilmastoystävällinen

Malessa todellakin kaikki ajoivat mopoilla, usein 2 tai jopa 3 päällä ja pikkuvauvat rintarepuissa. Yhtään kypärää en kellään nähnyt, onkohan täällä kummoset määrät päävammoja?
Mihinkäs nuo kuvan poliisit laittaavat kyytiä kaipaaavn asiakkaan?
Tämä juttu kuuluu taas sarjaan "ympäristöpoliittiset saarnat", mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen. Liian lämmin merivesi Intian valtameressä on hyvinkin kiertotietä syypää Suomen ymmärtääkseni tällä hetkellä hyvinkin lumiseen ja kylmään keliin.

Helppoa ja hauskaa......

...ihan niin kuin loman kuuluukin olla. Sukellus risteilyaluksella hoituu ilman minkäänlaista stressiä, laittautuu vaan pelipaikalle aina, kun kutsukello soi. Oli kyse sitten sukelluksesta tai syömisestä.
Risteilyaluksella on täysihoito ja etukäteen sommiteltu päiväohjelma. Minä olin aluksella, jossa oli 19 italialaista ja 2 bulgaarilaista sukeltajaa lisäkseni. Muutamat rouvat kyllä vaan snorklailivat, mutta mukana olivat. Kulttuuripoliittisesti olen nyt viettänyt viikon Italiassa, niin välimerellistä oli meininki laivalla kielellisesti ja ruokineen (hyvää :)) kaikkineen. Huomionarvoista mielestäni on, että italialaisista vain muutamat puhuivat edes auttavasti englantia. Juttuseuraa en heistä juuri saanut.
Aamulla herättelivät ystävällisesti kello 06, jo ennen seitsemää auringonnousun aikoihin oltiin vedessä ekalla sukelluksella. Sukelluksen jälkeen oli tarjolla aamiaista, kahvi oli laihan puoleista mutta muuten ihan käypänen tarjoilu. Ruokailun jälkeen oli hyvä vetäytyä ateriaa sulattelemaan aurinkokannelle, aamutorkutkin oli oiva vaihtoehto.
Ennen puoltapäivää taas herättelivät, aika kuunnella selostus sukelluskohteesta ja siirtyä "sukellusdhoniin". Sukeltaman mennään pienellä, ja matalalla aluksella; sillä pääsee riutoille ja sillä on myös kätevä poimia virran kuljettamat sukeltajat. Märkä märkäpuku piti itse kiskoa päälle ja laitteet viritellä selkään, sitten vaan veteen. Kertaalleen kasattu laitepaketti sai olla paikoillaan kaiken aikaa, paineilmapullot täytettiin näppärästi "bed-side".
Sukellukset tehtiin oppaan johtamissa ryhmissä, ei parane itse lähteä omille teille haahuilemaan noin virtaisissa kohteissa. Hait viihtyvät ruokailemassa virtaisissa paikoissa joten sellaisiin paikkoihin niitä oli mentävä ihastelemaan. Taktiikka oli, että käytiin riutan reunaan mahalleen pohjaan, pidettiin tiukasti kivestä kiinni ja äimisteltiin ohikulkevaa liikennettä kuin Imatran ajoissa ikään. Kun aika on täysi, antaa virran viedä kotia kohti, joskus jopa kilometrien matkan. Välillä oli olo kieltämättä, kuin animaatiohahmolla lentokoneen siivessä roikkuessa. Ja riutta alapuolella vilisi pikakelauksella.
Lounaan jälkeen on hyvä viettää siestaa, ennen seuraavaa sukellusta. Ja illallista. Säntillistä ja selkeää toimintaa, voiko mitään rentouttavampaa olla olemassa?

Lomamaisema



Sukeltaja maistuu pahalle  /foto by Flavio

 Haita näin viikon aikana enemmän kuin tähänastisen 30-vuotisen sukeltajanaurani aikana yhteensä, niitä oli jokapaikassa. :) Hai on muotoilultaan ikivanha konstruktio, mutta mielestäni kestänyt aikaa vallan mainiosti. Mahottoman tyylikäs otus. Mantarauskun design on erikoinen, mutta sen sulavampaa liikehtijää on vaikea tästä luomakunnasta löytää. Upeaa ihasteltavaa. Valashaita etsiskelimme yhtenä päivänä, mutta eivät olleet seurallisella tuulella, jäi toistaiseksi näkemättä. Siis niiltä osin on harjoituksia jatkettava.
Nyt on viikko sukellettu ja hyvä niin. Edessä vielä pieni kaupunkilomaosuus Dohassa. Reilun viikon päästä jo tiedän, vaikuttiko tämä loma positiivisesti suhtautumiseeni National Guards -sairaalan hömpötyksiin. Vai suhtaudunko entistä kriittisemmin kaiken maailman lippujen ja lappujen täyttämiseen oman perseen pelastamiseksi, potilaasta sen kummemmin piittaamatta.

Loma alkaa torstaina

Kaikki muu paitsi sukellus on turhaa

Sairaalan yleisorientaatioviikolla kaikki luennoitsijat, lähtökohtamaahan ja uskontoon katsomatta muistivat muistuttaa mahdollisimman pikaisen eli 3 kuukauden päästä pidettävän loman tarpellisuudesta. 3 kuukautta on ns. koejakso, sen jälken työsuhde katsotaan vuoden mittaiseksi. Alussa on paljon sopeutumista, ja siitä kuuluu toipua urakan suoritettuaan (?) tavallisessa maailmassa. Siis täältä katsoen ulkomailla.
Suomessa olemme tottuneet laittamaan lomat pötköihin riittävän miehityksen turvaamiseksi. Täälläkin toimitaan periaatteessa  niin, ja tämä onkin sitten ainut yhtäläisyys kotimaahan verrattuna. Minulla alkaa lauantaina 2 viikon loma, viikonloppu on vapaa eli käytänössä loma alkaa torstaina.
Viimeistään 60 päivää ennen aiottua ulkomaan lomaa, on täytettävä "travel request and authorization" -lomake. Ennen tätä, on täytynyt varata jo jonkinmoiset lennot ulkomaailmaan, koska määränpää ja lennon numerot vaaditaan lomakkeeseen. Sairaala antaa työntekijöilleen bonuksena lentolippuja tietyn kaavan mukaan, ja nämä lennot on hankittava sairaalan omasta matkatoimistosta, ei itse netistä. Sairaalan toimistossa toiminta on kuin Neuvostoliitossa 70-luvulla, lisäksi 1 kolmesta työntekijästä ei osaa edes englantia. Työkaveri sai lentoliput Kiinaan, kun on kiinalainen, vaikka oli menossa ihan toiseen suuntaan. :) Kun todisteet lennoista on olemassa, allekirjoittaa esimies lomakkeen ja se lähetetään byrokratian syövereihin.
Viikkoa ennen aiottua lomaa, on syytä ryhtyä kyselemään passinsa ja viisuminsa perään. Täällä työnantaja kerää passit talteen, ja antaa tarvittaessa käyttöön. Tietty vain oleskelupakorttia vastaan. Eikös tämä tämmöinen matkustuksen rajoittaminen sodi jo ihmisoikeuksia vastaan?
Tänään noudin passini hallituksen toimistosta, lisittynä tarvittavilla liitteillä. Tarvitsen myös exit / entry viisumin, päästäksen ensin maasta pois ja sitten vielä tänne takaisin. Koska olen nainen, tarvitsen myös erillisen suostumuksen yksin matkustamiselle. Sairaala ystävällisesti toimitta tässä tilanteessa huoltajan /aviomiehen virkaa ja antaa lupakirjeen. Se on muuten ihan pelkkää paikallista kieltä, tiedä häntä mihin minut on myyty?
Näillä eväillä toivon pääseväni perjantaina Malediiveille sukeltamaan. Vietän viikon risteilemällä toivottavasti vielä pitkään pinnalla pysyvässä saaristossa. Malediivithan ovat maailman matalin valtio ja ilmaston lämpenemisen takia pinta-ala pienenee jatkuvasti.
Lennän Qatarin kautta ja tulomatkalla pysähdyn Dohassa muutamaksi päiväksi. Ajattelin kokeilla, miltä tuntuu mennä kaupungille ihan vaan farkuissa, ilman mustaa mekkoa ja vaikka piipahtaa oluella shoppailun ja kävelyn lomassa. Osaankohan enää käyttäytyä normimaailmassa?
Jos et lomallasi aio matkustaa ulkomaille, riittää, että teet anomuksen 30 päivää ennen määräpäivää, ja sittenkin selität, missä aiot aikasi viettää. Oikeasti ilmeisesti myös maan sisällä tapahtuvat reissut pitäs johonkin ilmottaa, mutta en ole vaivautunut moista asiaa selvittämään. Siis varsin byrokraattista meininkiä. Eikä puhettakan jostain pikku reissuista viikonloppuna vaikka Dubaihin; ei mitään spontaania :(  
Saapas nähdä, löytyykö saarilta verkkoa vai olenko uutispimennossa koko viikon. Nautinnollista talvea :) 

Jeddassa oli taas kaaos

Näitä kaoottisia katastrofeja tuppaa nyt ilmestymään niin tiheään, että taitaa olla elämä täällä jatkuvaa kaaosta. Entisä jälkiä ei saada siivottua pois kun jo myllertää uutta myrskyä ja mellakkaa sekoittamaan muuten niin "rauhallisen" miljoonakaupungin hälinää.
Keskiviikkona taas satoi kaupungilla, joitain tunteja "puolikaatamalla", ei myrskyä. Täällä parinkymmenen kilometrin päässä ylängöllä paistoi aurinko koko päivän. Edellisen sateen jäljiltä kaupunki on edelleen pullollaan vesialtaita ja mutaputakoita; kivikova maaperä  ei yksinkertaisesti enää vedä, eikä paljasta maata edes ole kauhian paljon näkyvillä.
Katastrofin enteet tuli puoliltapäivin; kukaan ei pääse tänään töistä kotiin, ennen kuin yövuorot on varmistettu. Kaikki liikenne kaupungilta ja kaupunkiin oli totalisen poikki, kaupunkia kiertävä kehätie oli tulppautunut tulvavirran mukana kulkeneiden autojen muodostamista padoista. Kuningas kehoitti kaikkia sairaaloita varustautumaaan hoitamaan tulvien uhreja, kaikkea mahdollista hukkuneista autokolarien uhreihin.
Vaikka näitä sateita nyt tulee kovin tiheään, ei minkäänlaista katastrofiorganisaatiota ole edelleenkään saatu viritettyä. Liikenteenohjaus on olematonta ja armeijan helikopterien apuun lento kesti taas liian pitkään; suma seisoi ja vahinkoa syntyi kaduilla ja taloissa. Kuolleita on tähänmennessä 11.
Torstaina oli aurinkoinen päivä ja vahinkojen määrää voitiin arvioida. Tuhansia "hylättyjä" ja enemmän ja vähemmän rypistyneitä ja kastuneita autoja, kaikki maanpinnan alla olevat tilat täynnä vettä. Roskaa ja paskaa kaikki kadut täynnä, haisevaa seisovaa vettä silmänkantamattomiin. Jo torstaina haju oli paikoitellen  kamala, miten lienee viikon päästä? Haitissa jyllää kolera, minkähän tautivitsauksen saamme tänne?
Perjantana kaupungilla jo mellakoitiin ja huudeltiin jopa yleislakkoa täksi viikoksi. Peruste oli virallisesti tämä viranomaisten piittaamattomuus ilmastonmuutoksesta, mutta ei tarvitse katsella kuin naapurimaahan Egyptiin löytääkseen lisämausteen arabien pienelle mielenilmaisulle.
Hosni Mubarak Egyptissä on lyönyt Kekkosen presidenttiysennätyksen jo 5 vuotta sitten ja on suunnitellut lisäksi presidenttiyden periytymistä monarkia malliin pojalleen... ei ihme, että Tunisian malli antaa kansalle eväitä.  Myös muut arabipomot todennäköisesti nukkuuvat yönsä tällähetkellä huonosti, muslimeilla on tunnetusti paljon joukkovoima. Tunisia entinen pomo vaimoineen on täällä Jeddasssa suojassa, saapas nähdä muuttaako tänne paljonkin "johtoporrasta" lähitulevaisuudessa.



Puistomaisema



Tästä mahtuu 5,5 metriä ali...

Pojat tykkää vesileikeistä

 Tämä maa on edelleen erittäin työvoimavaltainen maa, olkoonkin, että työppöset on pääasiassa Aasiasta. Jälkien siivoamiseen tarvitaan paljon ja pitkään miestyövoimaa, siis vierastyöläisillä on hyvä tulevaisuus.

Tällähetkellä täällä olisi tarjolla valtavat määrät töitä siivoustyöntekijöiden lisäksi kaikenlaisille autoalan ammattilaisille, peltisepille ja maalareille se kattojen korjaajille. Homeongelmien kartoittajat tulkoot toisessa aallossa.

Infrastruktuurin suunnitelijoita täällä jo on, vaan toteutus on hitaampaa kuin ilmastonmuutos.

Pitäsköhän vaihtaa alaa ja ryhtyä välittämään länsimaisia napakoita ammatti-ihmisiä tänne duuniin :)

Nyt on toistaiseksi luvattu aurinkoista keliä, joten ei hätiä mitiä... vaikka kaivo ei ole kauhian matala :)

http://www.liveleak.com/ sivuilta löytyy näyttäviä videopätkiä "virran viemistä"...